X
SULJE MAINOS
Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kunnalle ei haluta enää töihin

Kuntapäättäjäbarometri kertoo kuntien työvoiman saatavuuden vaikeutuneen entisestään.

Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan 65 prosenttia vastanneesta kuntapäättäjästä kertoi, että avoimiin vakansseihin on kunnassa ollut riittämätön määrä hakijoita.

Vastaajista 28 prosenttia sanoi hakijoita olleen riittävästi ja seitsemän prosenttia ei osannut sanoa. Vuosi sitten vastaavassa kyselyssä 42 prosenttia kuntapäättäjistä ilmoitti, ettei hakijoita ole ollut riittävästi.

– Osaajapula on syventynyt merkittävästi joka puolella Suomea. Erityisen pahasti työvoimapula näyttää haastavan suuria kaupunkeja, sillä yli 100 000 asukkaan kaupunkia edustavista vastaajista jopa 76 prosenttia näki, että hakijoita avoimiin tehtäviin ei ole ollut riittävästi, kertoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander tiedotteessa.

Myös erot maakuntien välillä ovat huomattavia. Pohjanmaalla 83 prosenttia ja Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa jopa noin 70 prosenttia vastaajista kertoi hakijapulasta, kun taas Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla luvut olivat 56 prosenttia ja 57 prosenttia.

Ammattiryhmistä erityisen hankala tilanne on sosiaali- ja terveysalalla, jossa vakansseja jää täyttämättä esimerkiksi hoitajien, lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden tehtävissä. Myös opetus- ja varhaiskasvatusalan ammattilaisille olisi runsaasti kysyntää Suomen kunnissa, toteaa Kiander.

Miten houkutella töihin?

Kuntapäättäjiltä kysyttiin myös, onko kunnassa tehty erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi. Joka kolmas vastaaja ei osannut sanoa tai ollut tietoinen tällaisista toimenpiteistä.

Moni tiesi kunnan panostaneen kampanjointiin ja kunnan maineen rakentamiseen työvoimaa houkutellakseen. Noin joka viides kysymykseen vastannut tiesi, että kunnassa maksetaan naapurikuntaa parempaa palkkaa tietyille ammattiryhmille tai käytössä on rekrytointilisiä.

Vastaajat saivat myös valita listalta asioita, joiden he uskovat vaikuttavan kunnan houkuttelevuuteen työnantajana. Kunnan tarjoamien hyvien julkisten palveluiden, kuten koulujen päiväkotien ja kirjastojen nähdään olevan merkittävä houkuttelutekijä kilpailussa työntekijöistä, ja jopa 73 prosenttia vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon.

Vastaajista 70 prosenttia uskoo työhyvinvointiin tehtävien panostusten helpottavan osaajien rekrytointia ja 68 prosenttia näkee kunnan työnantajamaineella olevan vaikutusta houkuttelevuuteen. Erityisesti 50 000–100 000 asukkaan kunnat näyttäisivät kilpailevan osaajista hyvillä palveluilla, asuinmukavuudella ja mainetekijöillä.

Alan palkkatasoa korkeamman palkan maksaminen on yleisempää suuremmissa kaupungeissa pienempiin kuntiin verrattuna.

Kiander uskoo, että osaajapula haastaa kuntapäättäjät aiempaa enemmän pohtimaan työvoiman houkuttelutekijöitä sekä nykyisten työntekijöiden pitovoimatekijöitä.

– Kuntien maine hyvinä työnantajina, hyvä henkilöstöpolitiikka sekä työntekijäkokemus ovat asioita, joita kuntapäättäjien kannattaa nyt pohtia. Yksin kuntien toimilla ei kuitenkaan koko valtakuntaa vaivaava osaajapula yksin ratkea. Tarvitsemme lisää osaajia työnhakijoiden joukkoon. Tässä keinoina ovat nykyisten työntekijöiden hyvästä työkyvystä huolehtiminen, uusien osaajien tuominen ulkomailta Suomeen, erilaisten osaajien koulutusmäärien lisääminen sekä eläkeläisten houkuttelu osa-aikaiseen työhön ja sijaisuuksia tekemään, sanoo Kiander.

Aula Research toteutti Kevan toimeksiannosta kyselytutkimuksen uusille kunnanvaltuutetuille. Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisellä kyselyllä 1.10.–25.10.2021. Selvityksessä käsiteltiin työvoiman riittävyyttä kunnissa sekä kunnissa tehtyjä toimia työvoiman houkuttelemiseksi. Kyselytutkimukseen vastasi 1 078 kunnanvaltuutettua ympäri Suomen. Kerätty otos edustaa kunnanvaltuutettuja hyvin alueellisesti ja puolueittain.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt