Verkkouutiset

Kun some läikkyy yli – miten meidän käy?

BLOGI

Suurien ihmismassojen käsitys todellisuudesta ja samalla myös heidän käytöksensä on muuttunut.
Jukka Manninen
Jukka Manninen
Strateginen muutostoimisto Ellun Kanojen johtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Viime aikoina on ollut useita tilanteita, joissa some on läikkynyt yli ”tosielämän” puolelle.

Näin on toki tapahtunut jo aiemminkin. Kuten esimerkiksi Edgar Maddison Welchin tapauksessa. Aseistautunut 28-vuotias mies tunkeutui 4.12.2016 washingtonilaiseen pizzeriaan voidakseen selvittää sen, pyörittävätkö johtavat demokraattipoliitikot todella pizzerian kellarissa pedofiliaringiä. No, salaliittoteorioiden keskiöön joutuneessa pizzeriassa ei ollut edes sitä kellaria.

Toinen perinteinen muoto somen läikkymisestä yli on ollut yksittäisten ihmisten joutuminen keskellä viraaliseksi ryöpsähtäneitä ilmiöitä tai kohuja. 30-vuotiaan Justine Saccon twiitti 130 seuraajalleen joulukuussa 2013 on tästä yksi usein käytetyistä esimerkeistä.

Poikkeuksellista viime aikoina on ollut se, että läikkymisen vaikutukset ovat olleet hyvin laajoja eivätkä ne ole rajoittuneet vain muutamaan myrskyn silmään joutuneeseen ihmiseen.

Capitolin valtaus, pörssit ja rokotteet

Suurien ihmismassojen käsitys todellisuudesta ja samalla myös heidän käytöksensä on muuttunut. Usein taustalla vaikuttaa olleen heidän sosiaalisen median eri palveluissa käymänsä keskustelut ja niistä imetyt vaikutteet, yllykkeet.

Yksi näistä tapahtumista oli Capitolin valtaus 6.1.2021.

Toinen esimerkki on subreddit WallStreetBets, jonka miljoonat jäsenet liikuttelevat pörssikursseja mm. todistaakseen voimaansa shorttaajille. Kehitys voidaan nähdä myös taloudellisen vallan, finanssimarkkinoilla pelaamisen, demokratisoitumisena. Joukkovoima masinoi vaurastuakseen short squeeze-pihtiliikkeen. Tässä taistossa monella oli apunaan osuvasti nimetty kaupankäyntialusta Robinhood.

Kolmas esimerkki on verkossa lietsottava rokotekriittisyys, joka on johtamassa jo voitettujen tautien paluuseen, kun rokotekattavuus putoaa. Euroopassa tuhkarokkotapaukset ovat muutamassa vuodessa moninkertaistuneet.

Capitolin valtauksen yhteydessä monta some-pataa keitti yli. Viranomaisten arvioiden mukaan Capitolia oli valtaamassa arviolta 800 henkilöä. Rakennuksen ulkopuolella oli tuhansia muita verkon ylitse värvättyjä ja puhein, meemein vihaan lietsottuja.

Tämä joukko oli hyvin kirjava. Mukana oli republikaanien paikallispoliitikkoja ja Trump-kultisteja. Joukossa oli evankelikaalisia kristittyjä ja nyky-yhteiskunnan luhistumista ajavien puolisotilaallisten altright-ryhmittymien jäseniä. Mukaan mahtui myös QAnon-salaliittoteorioihin uskovia.

Kaksi jälkimmäistä ovat kiinnostavia. Varsinkin sen jälkeen, kun on kuunnellut New York Timesin podcast-sarjan nimeltä Rabbit Hole (8-osainen sarja ilmestyi huhtikuussa 2020).

Alkusanat vaaliyönä

Capitolin valtauksen alkusanat lausuttiin vaaliyönä, kun Donald Trump julistautui vaalivoittajaksi:

”This is a fraud on the American public. This is an embarrassment to our country. We were getting ready to win this election. Frankly we did win this election. We did win this election.”

Siitä alkoi monivaiheinen ja monipolvinen kampanja vaalituloksen kaatamiseksi, jonka olennaisena osana oli julkiset voimannäytöt, jotka pohjasivat tuon suuren valheen voimistamiseen.

Rabbit Hole osoittaa tähän liittyvän kehityksen monimutkaisuuden. Podcastin tarkoituksena oli selvittää sitä, miten internet on muuttanut ja muuttaa meitä. Tarjota netin osalta vastaus mediateoreetikko Marshall McLuhanin suuhun laitettuun havaintoon: ”We shape our tools, and thereafter our tools shape us.”

Podcast lähestyy aihettaan mm. nuoren amerikkalaisen Caleb Cainin YouTube-historian kautta. Hänen ajattelunsa muuttumista video videolta. Matka oli pitkä ja YouTube-algoritmien vauhdittama.

On helppo nähdä, kuinka vastaavalla tavalla Capitolin valtaajat ovat pikkuhiljaa, pala palalta ajautuneet paikkaan, jossa heille ainoa todellisuus on ollut se, että vaalit on varastettu ja että nyt on tehtävä vallankumous. Mutta tämä ei ole tapahtunut yön yli, vaan se on vaatinut kuukausien, vuosien indoktrinaation.

Rabbit Hole käsittelee myös QAnon-liikettä ja sen vuodesta 2016 alkavaa historiaa. QAnonistit olivat monilukuisasti paikalla Capitolin valtauksessa. Podcastissa päästään heidän iholleen, ollaan kiinni niissä motiiveissa, jotka ovat heitä tässä salaliittoyhteisössä liikuttaneet.

Tässäkin algoritmi on auttanut. Facebook muutti 2018 FB:n uutisvirtaan liittyvää algoritmiaan. Yhtiö halusi – Mark Zuckerbergin sanoin – lisätä ”merkityksellisen sosiaalisen vuorovaikutuksen” määrää Facebookissa. Tämä muutos antoi suurella todennäköisyydellä kasvusysäyksen juuri FB:n vilkkaasti keskusteleville QAnon-ryhmille, joissa tapahtuu paljon sitä uuden algoritmin arvostamaa engagementtia.

Teimme somen, nyt some muokkaa meitä ja sitä todellisuutta, jossa elämme. Sitra on tuoreessa raportissaan esittänyt yhdeksi vuoden 2030 skenaarioksi eriytyviä mediatodellisuuksia. Arvio vaikuttaa aivan liian varovaiselta, kun itse asiassa näyttää, että meille on jo nyt syntynyt tyystin erilliset ja erilaiset todellisuudet. Ilmaisu ”eriytyvät mediatodellisuudet” muistuttaa lähinnä vanhasta klassikosta Kyllä, herra pääministeri-sarjan sketsissä vuodelta 1987.

Mitä meille tapahtuu?

Mutta mitä yhteisöille ja yhteiskunnille tapahtuu, jos/kun erkaannumme vieläkin kauemmaksi toisistamme? Jos se yhteisesti jaettu maaperä on olematon? Eräs tämän kehityksen seuraukset sanoittaneista on prinssi Harry: ”We are losing loved ones to conspiracy theories, losing a sense of self because of the barrage of mistruths, and at the largest scale, losing our democracies.”

Muutokset meissä syntyvät pitkän ajan kanssa, joskin niiden seuraukset voivat olla hyvin äkillisiä ja täysin poikkeuksellisia. Puhumattakaan sitten siitä, että vaikutukset IRL voivat olla kauaskantoisia. Oman todellisuuden pitäminen yllä edellyttää aina tekoja, joilla omaa kokemusta vahvistetaan ja pönkitetään.

Osa Capitolin valtaajista voi saada jopa 20 vuoden vankeusrangaistuksen. GameSpotin kurssiralli tuo osaketta shortanneille sijoitusyhtiöille miljardien tappiot, osa keskustelupalstakapitalisteista tekee tiliä, osa tappiota.

Toki some-alustojen pitää kantaa vastuunsa, kuten ne Capitolin valtauksen jälkeen ovatkin kiitettävällä tavalla tehneet. QAnon-ryhmiä on poistettu ja presidenttikautensa aikana 30 573 valhetta tai virheellistä väittämää laukonut Trump on suljettu lopullisesti Twitteristä.

Mutta tässä tilanteessa ei ole yhtä hopealuotia. Tilannetta voisi auttaa se, jos kukin meistä – sen sijaan, että haemme ja jaamme vain vahvistusta omalle uskollemme – etsisi ja olisi avoin myös vastaväitteille. Mielipidevaikuttajilla, kuten vaikka poliitikoilla, on myös iso vastuu. He näyttävät omalla some-käyttäytymisellään esimerkkiä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)