Elettiin vuotta 1969 ja Nevan rannalla kävelleet Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA:n tiedonantajat havaitsivat silloisen Leningradin vanhalla Sudomehin sukellusvenetelakalla jotakin kummallista. Laiturissa oli kiinni verrattain pieni ja erittäin modernin näköinen virtaviivainen sukellusvene. Kyse oli Neuvostoliiton uudesta taistelusukellusveneestä. Se ristittiin pian Natossa Alfaksi. Asiasta tässä kertovan National Interestin mukaan sukellusveneen ominaisuudet olivat aluksi shokki lännelle.
Lähteistä riippuen noin 700-800 metriin yltäneet Alfat pääsivät syvemmälle kuin yksikään länsimainen sukellusvene. Alfat olivat myös maailman nopeimpia varsinaiseen palveluskäyttöön koskaan otettuja sukellusveneitä. Alfan on kerrottu yltäneen testeissä noin 45 solmun eli liki 85 kilometrin tuntinopeuteen sukelluksissa. Vene myös kiihtyi ja hidasti vauhtia sekä kääntyi paremmin kuin valtaosa tuolloin käytössä olleista torpedoista. Alfa oli yksi syy Yhdysvaltojen ja Britannian 1970-luvun hankkeisiin, joissa kehitettiin aiempaa nopeampia ja syvemmälle sukeltavia torpedoja.
Alfojen oli tarkoitus odottaa satamassa tai Neuvostoliiton rannikolla ja syöksyä nopeasti torjumaan lähestyviä amerikkalaisia lentotukialuksia ja sukellusveneitä. Mahdolliset uhat vältettäisiin yksinkertaisesti kiihdyttämällä ja sukeltamalla syvälle.
”Kultainen kala”
Vuoden 1969 havainto laukaisi Yhdysvalloissa valtavan ja vuosia kestäneen selvitystyön. CIA kertoo tiedustelun ponnisteluista tästä löytyvässä palkitussa artikkelissa. Se ilmestyi ensi kertaa tiedustelupalvelun omassa salaisessa Studies in Intelligence -lehdessä vuonna 1993. Artikkeli julkaistiin yleisölle edelleen osaksi salattuna vuonna 2007. Amerikkalaiset alkoivat havainnon jälkeen jäljittää tiedustelun kuvissa telakalla havaittuja poikkeuksellisesti valoa heijastavia rungon kappaleita. Ne valkenivat vuosien epäuskoisen selvittelyn jälkeen titaaniseokseksi. Titaani on terästä vahvempaa ja kevyempää. Sen työstäminen on kuitenkin erittäin haastavaa etenkin telakkaoloissa, eikä Neuvostoliiton uskottu kykenevän rakentamaan siitä sukellusvenettä.
Toinen yllätys oli aluksen voimanlähde. Alfaan asennettiin tavanomaisen painevesireaktorin sijaan sulametallijäähdytteinen reaktori. Lyijy-vismutti-seoksella jäähdytetty reaktori oli verrattain pieni ja kevyt ja tuotti valtavasti energiaa. Reaktorityypin etuna oli myös jäähdytysmetallin muuttuminen kiinteäksi ja reaktorin sammuminen mahdollisen vuodon sattuessa. Sama ominaisuus oli kuitenkin myös eräs sukellusveneen suurimpia ongelmia. Metalliseos oli pidettävä jatkuvasti vähintään 125-asteisena. Jos se jostain syystä pääsi viilenemään ja jähmettyi, ei reaktoria voinut enää koskaan käynnistää uudestaan. Alfan reaktoria ei myöskään ollut suunniteltu helposti vaihdettavaksi. Paha reaktorivika teki siis käytännössä veneen käyttökelvottomaksi ikiajoiksi. Näin kävi ensimmäiselle Alfa-luokan sukellusvene K-64:lle, joka poistettiin käytöstä reaktorivian jälkeen jo 1970-luvun alussa.
Titaanirungon ja sulametallireaktorin lisäksi Alfa oli nykymittapuullakin poikkeuksellisen automatisoitu sukellusvene. Muiden vastaavien taistelusukellusveneiden noin sadan hengen miehistöjen sijaan Alfan miehistö koostui vain 32 upseerista. Edistyksellinen teknologia merkitsi myös valtavia kustannuksia ja hankaluuksia huollossa ja ylläpidossa. Alfoihin upotettiin lopulta niin paljon rahaa, että ne tunnettiin Neuvostoliiton laivastopiireissä ”kultaisina kaloina”.
Alfa-luokan huimilla ominaisuuksilla oli kustannusten lisäksi myös toinen kohtalokas varjopuoli, jota neuvostosuunnittelijat eivät osanneet ennakoida. Suuri nopeus merkitsi, että Alfat olivat niin äänekkäitä, etteivät ne kyenneet pysymään lainkaan piilossa länsiveneiden tehokkailta passiivisilta sonar-järjestelmiltä.
Alfoja valmistui lopulta vain seitsemän kappaletta. Kuusi niistä poistettiin käytöstä vuoteen 1990 mennessä. Viimeinen Alfa siirtyi romutettavaksi vuonna 1996. Sukellusveneasiantuntija H.I. Suttonin mukaan Venäjällä kiersi vuonna 2016 huhuja suunnitelmista kehittää päivitetty versio sukellusveneestä. Niihin on kuitenkin suhtauduttu epäillen.
