X
SULJE MAINOS
Kirjoittajan mukaan liian monen kunnan tietojärjestelmät ja käyttöliittymät ovat puutteellisia. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Joonas Mikkilä: Kulkutauti pakottaa uusiutumaan

Koronashokki tarjoaa mahdollisuuden päivittää käsitys kunnasta.

Koronaviruspandemia on ajanut kunnat entistä tiukempaan rakoon. Akuuttien kansanterveysongelmien lisäksi huhtikuussa valittavat kuntapäättäjät perivät joukon valitettavan tuttuja sosiaalisia ja taloudellisia haasteita, joiden vaikeuskerrointa virustaudin vaikutukset vain kasvattavat.

Kaikessa ikävyydessään koronashokki tarjoaa kuitenkin myös ainutlaatuisen mahdollisuuden päivittää käsitystä kunnasta. Päivitykselle on aito tarve. Kunta mielletään edelleen pääsääntönä yksinomaan maantieteelliseksi alueeksi, jonka luonnollisessa ja rakennetussa ympäristössä paikalleen asettunut yhteisö – ihmiset, yritykset, yhdistykset — ja kunnallishallinto toimivat ja kohtaavat.

Vaikka tilaan ja paikkaan keskittynyt kuntakäsitys ei sinänsä ole väärä, on se tietoyhteiskuntakehityksen näkökulmasta auttamattoman kapea-alainen. Valitettavan harva kuntatoimija on tähän toden teolla havahtunut.

Yksiulotteisen kuntaidean ongelma on, että se ohjaa päättäjiä ja viranhaltijoita keskittymään kunnan rakennuksiin, teihin ja muuhun aineelliseen infrastruktuuriin ja niihin kytkeytyneisiin palveluihin. Niin tärkeä kuin kova infra kunnan toimivuudelle onkin, on sen ylikorostunut asema johtanut kunnan pehmeän infran eli digitaalisen ympäristön ja sen käsittämien palvelujen laiminlyöntiin. Tämän seurauksena aivan liian monen kunnan tietojärjestelmät, rajapinnat ja käyttöliittymät ovat puutteellisia, paikoin jopa olemattomia. Valtiovarainministeriön selvitys viime vuodelta kertoo, että erityisesti pienemmät kunnat ovat tässä suhteessa heikoimmissa kantimissa.

Mahdollisuus modernisoida kunnan idea kumpuaa viimeisen vuoden aikana tapahtuneesta laaja-alaisesta digiharppauksesta. Pandemia on jouduttanut monien elämänalueiden ja liiketoimintojen digitalisaatiota eri arvioiden mukaan useiden vuosien edestä. On todennäköistä, että kulkutautia verkkoon paennut asiointi, opiskelu, kokoustaminen ja työnteko ei tule sieltä tyystin takaisin palaamaan. Edessä on uusi normaali, joka kohdistaa kunnan digitaaliseen ulottuvuuteen kasvavia odotuksia. 

Kunnalla ei ole monestakaan syystä varaa sivuuttaa näitä odotuksia. Kunnan kustannustehokkuus ja palvelutaso ovat kasvavassa määrin riippuvaisia sen kyvystä palvella verkossa niin sisäisiä kuin ulkoisia asiakkaita. Kunnan tunnettuus ja vetovoima taas rakentuvat yhä enemmän digitaalisten kanavien kautta. Kunnan ekologinen kestävyys puolestaan edellyttää, että sen tilojen ja perusinfran teknologinen perusta on kunnossa ja kerryttää rikasta ja ajantasaista tietoa kuntajohtamisen tueksi. Kuntadataa tarvitsevat myös kunnallisten palveluiden tuottajat, niin yksityiset kuin julkiset. Vastaavasti kuntalaiset tarvitsevat arkeaan helpottamaan helppokäyttöisen tavan hallita kunnan järjestelmiin kertyneitä omia tietojaan jakaakseen niitä muille viranomaisille ja palveluntarjoajille. 

Kevään vaaleissa puolueosastojen ja ehdokkaiden on uskallettava haastaa vanhakantainen idea kunnasta. Äänestäjien on vuorostaan penättävä potentiaalisilta edustajiltaan vastausta kysymykseen, millainen on koronakauden jälkeinen digitaalisempi ja verkottuneempi kunta. Inspiraatiota kunnan digikehitykseen voi hakea esimerkiksi Suomen Yrittäjien vaaliohjelmasta.

Kuntakäsityksen päivitys ei vaadi, että tulevien kuntapäättäjien on muunnuttava digivelhoiksi. Heidän on kuitenkin opittava valveutuneemmin kysymään, miten digitaalisuus voi auttaa kuntaa onnistumaan tehtävissään, oli kyse sitten hallinnosta tai palveluista. Teknologia-asiantuntijoiden kuulemisen on oltava arkea niin kunnanhallituksen, valtuuston, lautakuntien kuin virastojen valmistelutyössä. 

Valtuutettujen on lisäksi ymmärrettävä kunta- ja yritysyhteistyön merkitys. Varsinkin pienten kuntien on järkevää hankkia ja toteuttaa digiratkaisuja yhdessä. Päättäjien on myös oltava valmiita karsimaan kunnallisen tietojärjestelmäviidakon kulahtaneita rönsyjä: mitä vähemmän eri digipalveluja kunta tarjoaa, sitä kehittyneempiä ne tyypillisesti ovat. Ja koska kaikkiin kunnan tarpeisiin ei ole olemassa valmiita ratkaisuja, on päättäjien hyödynnettävä markkinoiden osaamista innovatiivisin hankintamenettelyin, joita uudistunut hankintalaki mahdollistaa.

Joonas Mikkilä

Joonas Mikkilä

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö sekä Helsingin Kokoomuksen hallituksen jäsen.