Reserviläisliitto kertoo suhtautuvansa myönteisesti Varusmiesliiton kannanottoon, jonka mukaan kutsunnat voisi jatkossa ulottaa koko ikäluokkaan.
Järjestö vaatii silti ehdotukseen täsmennyksiä erityisesti kustannusjaon osalta. On epäselvää, kuka lopulta resursoisi laajennetut kutsunnat.
Reserviläisliitto linjasi jo vuoden 2019 eduskuntavaaliohjelmassaan, että miespuolista väestönosaa koskettavat kutsunnat tulisi laajentaa myös naisia koskeviksi joko kutsumalla naiset varsinaisiin kutsuntoihin tai järjestämällä heille vastaavantyyppinen tilaisuus.
– Julkisessa keskustelussa ei vain ole liiemmin tuotu esiin sitä, että liiton vision mukaisia kokonaisturvallisuuspäiviä itse asiassa pilotoitiin jo viime syksyn kutsuntojen yhteydessä, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola toteaa tiedotteessa.
Koko ikäluokan tavoittamisen on arvioitu lisäävän naisten maanpuolustustietämystä ja -tahtoa sekä naisten hakeutumista nykyistä laajemmassa määrin asepalvelukseen.
Terhi Hakolan mukaan tilaisuuksien tulisi sisältää terveystarkastus kaikille ja keskustelussa tulisi pohtia, miten siitä aiheutuvat kustannuksen jaettaisiin eri hallinnonalojen kesken.
– Mahdolliset naisten kutsunnat tai kokonaisturvallisuuspäivä eivät ole vain puolustusvoimien asia, vaan niillä on laajempi yhteiskunnallinen merkitys sen suhteen, miten koko ikäluokka sitoutetaan kokonaisturvallisuuteen. Tämä avaisi myös näköalaa nykyistä merkityksellisemmälle siviilipalvelukselle, Hakola jatkaa.
Reserviläisliitto on linjannut vaaliohjelmassaan, että Suomen puolustuksen tulee jatkossakin rakentua miesten yleisen asevelvollisuuden ja reserviläisistä muodostettavien sodan ajan joukkojen varaan. Liitto ei aja koko ikäluokalle pakollista asepalvelusta.
