Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksia jatkuvan oppimisen kehittämiseksi. Väliraportti työryhmän työstä julkaistiin torstaina.
Työryhmän mielestä Suomessa pitäisi toteuttaa kansallinen jatkuvan oppimisen uudistus. Työryhmä ei kuitenkaan päässyt yhteisymmärrykseen siitä, kenen vastuulla jatkuvan oppimisen rahoittamisen tulisi olla.
Jatkuvan oppimisen kehittämiseksi työryhmä haluaa, että käyttöön otetaan työikäisten osaamiskartoitukset ja että henkilökohtaista ura- ja opinto-ohjausta parannetaan muun muassa digitaalisin keinoin. Osaamiskartoitusten ideana on tavoittaa nykyistä paremmin henkilöt, joilla on heikot valmiudet työllistyä tai joita uhkaa työuran katkeaminen. Kohderyhmänä olisivat työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat.
Työelämässä ja muutoin hankittua osaamista halutaan tehdä näkyväksi. Työryhmä haluaa myös, että alueellisten työmarkkinoiden tukemiseksi luodaan ”ennakoivan rakennemuutoksen malli”. Mallilla haluttaisiin ennakoida, mitkä työtehtävät vähenevät ja miten niistä edettäisiin sujuvasti kasvavan työllisyyden tehtäviin. Elinkeinorakenteen muutosta tuettaisiin työryhmän mielestä suuntaamalla koulutusta.
– On tärkeää, että pääsemme toteuttamaan työuran aikaista osaamisen kehittämisen kokonaisuutta heti uuden hallituksen aloittaessa. Jatkuvan oppimisen malli ja osaamisen kehittäminen mahdollistavat korkean työllisyysasteen ja kestävän kasvun. Työvoima- ja koulutuspalvelut on kytkettävä nykyistä paremmin yhteen siten, että koulutustarjonta kohtaa siitä eniten hyötyvät ja työelämän tarpeet otetaan huomioon, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen tiedotteessa.
Kuka rahoittaa?
Myös jatkuvan oppimisen rahoitusta tulisi työryhmän mielestä uudistaa.
Työnantajan maksavat tällä hetkellä arviolta 1,2 miljardia henkilöstökoulutuksen kustannuksia ja työntekijät itse yhteensä noin 0,3 miljardia euroa. Lisäksi työssä olevat, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat hyödyntävät merkittävästi normaalia julkista koulutustarjontaa.
OKM:n raportin mukaan työuran aikainen kouluttautuminen on paljolti kiinni siitä, miten koulutuksen aikainen toimeentulo järjestyy. Useimmin koulutukseen osallistutaan työajalla tai vapaa-ajalla. Aikuiskoulutuksen aikaisen toimeentulon 1,5 miljardin euron kustannuksista työnantajan maksamat palkat ovat 0,7 miljardia euroa eli vajaa puolet. Työttömyyden aikaisen opiskelun Kelan, työttömyyskassojen ja työeläkeyhtiöiden kautta kanavoituva toimeentulon rahoitus on 0,6 miljardia euroa.
Myös valtion rahoittamaa opintotukea käytetään jossain määrin työuran aikaiseen opiskeluun.
Työryhmä ei tee ehdotusta käyttöönotettavasta jatkuvan oppimisen rahoitusmallista tai malleista, mutta arvioi raportin liitteessä joidenkin rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksia. Näitä ovat muun muassa osaamistilit ja -setelit, joista ryhmä ei kuitenkaan tee ehdotuksia.
”Esitykset jäivät torsoksi”
Yhtenä rahoitusvaihtoehtona työryhmä pitää, että toisen saman tasoisen ammatillisesti suuntautuneen tutkinnon tai saman tutkintotyypin suorittaminen voisi olla maksullista. Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL esittää raportissa tähän eriävän mielipiteensä. SYL:n mielestä toisen tutkinnon maksullisuus ei edistä, vaan luo esteitä elinikäiselle oppimiselle.
Myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry arvostelee työryhmän aikaansaannosta. Arenen toiminnanjohtaja Petri Lampisen mielestä ”esitykset jatkuvan oppimisen kehittämiseksi jäivät torsoksi ottaen huomioon aiheeseen liittyvät suuret odotukset”.
Arenen arvion mukaan opintotilit tai -setelit eivät sellaisenaan lisää rahoitusta vaan muuttavat tapaa kohdistaa rahoitusta koulutukseen.
– Tilien rahoittaminen nykyisestä koulutuksen rahoituksesta tarkoittaisi leikkausta korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten perusrahoitukseen, Lempinen sanoo.
– Samalla nykyinen julkinen aikuiskoulutuksen tarjonta siirtyisi markkinoilla tapahtuvaksi toiminnaksi, hän lisää.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti jatkuvaa oppimista koskevan työryhmän ja ohjausryhmän helmikuussa. Työryhmän työtä ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Ohjausryhmän jäseniä ovat kansliapäällikkö Jari Gustafsson, valtiosihteeri Martti Hetemäki ja kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
