KT Kuntatyönantajat kannattaa sote- ja maakuntauudistuksessa liikkeen luovutuksen periaatteiden noudattamista, kun palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä maakunnille. Samassa yhteydessä kuntayhtymät lakkaavat.
Palkansaajien siirto kuntasektorilta sote-maakuntiin tai maakunnallisiin tehtäviin on KT:n mukaan tehtävä yhteneväisin perustein.
Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kohdalla kyse ei kuitenkaan ole liikkeen luovutuksesta, vaan palveluksessa oleva henkilöstö on 1.1.2023 alkaen HUS-maakuntayhtymän palveluksessa entisin palvelussuhteen ehdoin.
– Tämä ei voi tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi uudella työnantajalla olisi normaaleja työnjohto-oikeuteen perustuvia mahdollisuuksia toimia. HUSin palkansaajat eivät voi päästä parempaan asemaan kuin liikkeen luovutuksella maakuntiin siirtyvä henkilöstö, Kuntatyönantajat linjaa sote- ja maakuntauudistuksesta antamassaan lausunnossa.
KT:n mukaan valtion on varauduttava kattamaan sote-maakunnille aiheutuvat palkkaharmonisaatiokulut.
– On selvää, että liikkeen luovutuksista aiheutuu mittavia kustannuksia, kun useat kymmenet työnantajat liittyvät alueellisesti yhteen.
Sote-uudistus koskee kunta-alalla noin 213[nbsp]000 palkansaajaa. Maakuntiin on uudistuksessa siirtymässä 175[nbsp]000 palkansaajaa. Helsingin sote-maakunnassa työskentelee 14[nbsp]000 ja HUS-maakuntayhtymässä 24[nbsp]000 palkansaajaa.
Riski palkkojen kohoamisesta liian suureksi kasvanut
Kunta-alan organisaatiot ovat harmonisoineet palkkoja työnantajien yhdistymisten yhteydessä ainakin 2000-luvun puolivälistä lähtien.
KT esitti jo uudistusta valmistelleelle Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle mallia, jolla palkkauksen yhteensovittamisesta aiheutuvia kuluja rajoitettaisiin.
KT:n malli perustuu siihen, että siirtyvän henkilöstön tehtävän vaativuutta koskevat palkanosat yhteensovitettaisiin vaativuusryhmittäin niin sanotun mediaanipalkkatason mukaan. Ylimenevä osa muodostaisi siirtyvälle henkilöstölle siirtymäkauden lisän, joka olisi käytössä niin kauan kuin tehtävä maakunnassa pysyy samana.
– Kenenkään palkkaa ei näin ollen alenisi maakuntauudistuksesta johtuvasta syystä, mutta yhteensovittaminen eli harmonisointi tapahtuisi keskimmäisen palkan tasolle vaativuusryhmittäin.
Hallituksen esityksessä on arvioitu, että palkkaharmonisaatiokustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa, jos palkat harmonisoidaan mediaaniin. Kustannukset nousisivat 560 miljoonaan euroon, jos palkat harmonisoidaan 9. desiiliin. Esityksessä on otettu huomioon se, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi tai HUS eivät liity yhteen muiden työnantajayksiköiden kanssa.
KT:n mukaan myös epäselvää, mitä palkkausjärjestelmää henkilöstöön sote-maakunnassa sovelletaan.
Kustannuksen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi se, miten isot erot saman vaativuusryhmän palkoissa on. Jo yksikin poikkeavan korkeata tehtäväkohtaista palkkaa saava työntekijä riittää aiheuttamaan suuren eron, joka on viime kädessä korjattava.
– Oikeuskäytännön valossa riski palkkojen harmonisaatiotason kohoamisesta liian suureksi on kasvanut.
