Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) tentattiin eduskunnan budjettikeskustelussa, onko hallitus tiennyt maskien käytön hyödyistä jo keväällä, mutta ei ole suositellut niitä maskien puutteen vuoksi, kuten pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi ymmärtää eduskunnan kyselytunnilla eilen torstaina.
– Hallituksen viestinnällä synnytettiin epäilystä maskien käytön hyödystä, ja se näkyy ihmisten toiminnassa tänään, kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoi.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) huomautti, että arvostetun lääketieteen aikakauslehti The Lancetin tutkimuksen todettiin jo keväällä, että maskien hyödyt koronatartuntojen estämisessä ovat selkeitä. Samalla kannalla oli hallituksen tiedepaneeli.
Kansanedustaja Sari Essayah (kd.) puolestaan kysyi, teettikö sosiaali- ja terveysministeriö täysin turhan tutkimuksen maskien hyödyistä.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) muistutti, että päätöstä olla antamatta maskisuositusta perusteltiin sosiaali- ja terveysministeriön teettämällä selvityksellä, jonka tulos oli se, että maskeista ei ole hyötyä tai niistä on jopa haittaa.
– Herää kysymys, mikä tässä on muuttunut. Eikö STM:n selvitys ole enää pätevää tietoa? Miksi me pidämme maskeja täällä salissa ja miksi me pyydämme ihmisiä käyttämään vaikkapa kansanmaskeja julkisissa kulkuvälineissä, jos niistä ei ole mitään hyötyä tai niistä on jopa haittaa, Jussi Halla-aho kysyi.
Pohjoismaissa ei pidetty maskia perusteluna
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru halusi palauttaa mieleen, minkälaista aikaa elettiin silloin, kun hallitus otti kantaa maskien käyttöön.
– Ei tehty virallista maskisuositusta, mutta todettiin, että maskia voi käyttää erityisesti siellä, missä välimatkoja ei voida pitää, Kiuru sanoi.
Kiuru halusi muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tehdään ratkaisuja tieteelliseen näyttään perustuen.
Kiurun mukaan silloin ei Pohjoismaissa vielä laajasti ajateltu, että maski tieteellisen näytön näkökulmasta olisi perusteltu tilanteessa, jossa elettiin kesäkuun alussa.
– Suomi oli ajautumassa suvantovaiheeseen ja täällä edustajat ajattelevat, että niin kova toimenpide suosituksena koko Suomelle kesähelteillä olisi ollut rajoitustoimien purkamisen tilanteessa perusteltu, Kiuru sanoi.
– Kun tilanne paheni nyt syksyllä, tieteellinen näyttö on lisääntynyt, meidän kokemukset ovat lisääntyneet ja nyt me olemme siinä tilanteessa, että suvantovaiheen jälkeen terveysviranomaiset suosittelivat maskien käyttöönottoa, Kiuru selvitti.
Kansanedustaja Heikki Vestman (kok.) totesi, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta suositti maskien käyttämistä julkisella paikalla 14. huhtikuuta.
– STM:n kansliapäällikkö (Kirsi Varhila) tyrmäsi tämän näkemyksen ja totesi: ”Hänen asemassaan ei ole oikeutta yksityisajatteluun”, Vestman muistutti.
Toukokuussa Tervahauta toi Vestmanin mukaan esiin haastattelussa, että THL:ssä tiedettiin, että maskeista on hyötyä, mutta STM oli pidättänyt maskisuosituksen antamisen itselleen.
