Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) puolustelee kolumnissaan hallituksen vanhuspalvelulain uudistusta.
Hallitus on ilmoittanut henkilöstömitoituksen kiristyvän uuden vanhuspalvelulain myötä siten, että jokaista ympärivuorokautista hoidettavaa kohden tulee jatkossa olla 0,7 asiakastyötä tekevää työntekijää. Nykyisen voimassa olevan suosituksen mukaan henkilöstöä tulee olla asukasta kohden 0,5.
Oppositio on kritisoinut esitystä siitä, että uudessa laissa puhutaan henkilöstömitoituksesta, eikä hoitajamitoituksesta. Lisäksi mitoitus muuttuu sitovaksi vasta vuonna 2023.
Kiuru perustelee henkilöstömitoitus-sanan käyttöä sillä, että laitoksiin tarvitaan hoitajien lisäksi muitakin asiakastyötä tekeviä henkilöitä, jotka tulee myös voida laskea välittömän asiakastyön mitoitukseen. Tällaisia ammattilaisia olisivat muun muassa geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit sekä kuntoutuksen ohjaajat. Hoiva-avustajat huomioitaisiin siltä osin, kun he tekevät välitöntä hoivatyötä.
– Julkisuudessa esiintyneet väitteet siitä, että mitoitus heikentyisi tulevaisuudessa juuri siksi, että siihen saisi lukea laajemmin mukaan henkilöstöryhmiä, yksiköiden johtotehtävissä olevia tai opiskelijoita kuin aikaisemmin, eivät pidä paikkansa. Päinvastoin, tältäkin osin mitoitus kiristyy, Kiuru sanoo.
Kiurun mukaan myöskään väite siitä, että mitoitus tulisi voimaan vasta vuonna 2023 ei ole totta. Ministerin mukaan laki tulee voimaan 1.8.2020 alkaen, mutta siirtymäaikana vuoteen 2023 asti mitoituksen 0,7 hoitajasta voi alittaa.
– Siirtymäaikana 0,7 mitoituksen voisi alittaa vain, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan potilasturvallisuudesta ja palveluiden laadusta. Jokaisessa yksikössä pitäisi kuitenkin olla vähintään viisi työntekijää kymmentä asiakasta kohden.
– Siirtymäajalla olisi erityisen tärkeää, että valvonta toimii, ja laiminlyöneille on nollatoleranssi. Valvontaviranomaisten puuttumisen mahdollisuudet eivät enää perustu jatkossa suosituspohjaan, vaan vallitsevaan lainsäädäntöön, Kiuru kirjoittaa.
