Kreml Moskovassa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

”Kreml uskoo lännen olevan aidosti vihamielinen”

Välien lientymistä ei kannata professori Mark Galeottin mielestä pitkään aikaan edes haikailla.

Viimeisen viikon aikana on kuultu uusia, huolestuttavia signaaleja lännen ja Venäjän jännitteiden syvenemisestä.

Viime sunnuntaina Naton Euroopan-joukkojen komentaja, amerikkalaiskenraali Curtis Scaparotti varoitti Moskovan ja Naton välisen yhteydenpidon ja keskinäisen ymmärryksen puutteen muodostamasta vakavasta riskistä. Miltei välittömästi Scaparottin puheenvuoron jälkeen Venäjän apulaisulkoministeri Aleksandr Gruško ilmoitti, että Venäjän ja läntisen puolustusliiton kaikki yhteistyö on tosiasiallisesti päättynyt.

– Kreml uskoo aidosti lännen olevan vihamielinen ja sitoutunut kiistämään [Venäjältä] suurvalta-aseman, jonka se kokee ansaitsevansa, nimekäs brittiläinen Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti toteaa tuoreessa artikkelissaan hollantilaisella Raam op Rusland -verkkosivustolla.

– Se ei vakavissaan pelkää suoria vihollisuuksia koko Naton taholta, vaan häirintä- ja horjuttamispyrkimyksiä – mahdollisesti esinäytöksenä sellaisten valtioiden muodostaman liittouman rajoitetuille interventioille, joita yhdistää erityisen leppymätön vihamielisyys Venäjää kohtaan, Galeotti sanoo.

Sitä, mitkä maat voisivat Kremlin mielestä tällaisen vihamielisten liittouman muodostaa, hän ei artikkelissaan arvioi.

Käännettä parempaan ei näkyvissä

Sekä Venäjä että Nato ovat Galeottin mukaan ilmaisseet tavoittelevansa jännitteiden lientymistä ja keskinäisen kommunikaation uudelleen käynnistämistä.

– On reilusti myönnettävä, että molemmat osapuolet varmaan aidosti haluavat tätä. Mutta miten, Galeotti kysyy.

– Erityisen traagista on, että kumpikin osapuoli näyttää ajattelevan ajan olevan omalla puolellaan. Länsi uskoo taloudellisten paineiden ja poliittisen tyytymättömyyden aikanaan kannustavan Kremlin myönnytyksiin. Moskova sen sijaan uskoo, että demokraattisten valtioiden sisäiset jakolinjat ja niiden kyvyttömyys hyväksyä kustannuksia ja keskittyä olennaiseen tulevat hajottamaan lännen yhtenäisyyttä, hän sanoo.

Edistymisen mahdollisuuksia on Galeottin mielestä tällä hetkellä kovin vähän, sillä kumpikaan osapuoli ei näytä pitävän kompromissia realistisena vaihtoehtona. Sekä Nato että Kreml päinvastoin arvioivat, että mitä pitempään vastakkainasettelu jatkuu, sitä todennäköisemmin siitä voisi itse selvitä voittajana.

Asetelma on Galeottin mukaan ajautunut takalukkoon, jonka avaaminen on vaikeaa, ellei jommallakummalla puolella tapahtuisi dramaattista poliittista muutosta.

– Useimmat esitetyistä aloitteista ovat ikävä kyllä tällä hetkellä jommankumman osapuolen kannalta poliittisesti mahdottomia hyväksyä – oli sitten kyse Krimin liittämisen jonkinlaisesta pehmeästä tunnustamisesta vastineena irtautumiselle Donbassista tai siitä, että Moskova lakkaisi vaatimasta epärealistista ja oikeastaan myyttistä suurvaltastatusta, Galeotti arvioi.

Koska kumpikaan osapuoli ei pidä vallitsevaa vastakkainasettelua omalta kannaltaan liian kalliina tai vaarallisena, sille ei hänen mukaansa ole loppua näköpiirissä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt