Verkkouutiset

”Kreml tulee vielä lännen syliin” – Saksalaistutkija väläyttää Venäjän Nato-jäsenyyttä

Tutkijan mukaan ensin Venäjän pitäisi demokratisoitua ja irtisanoutua imperialistisista pyrkimyksistään.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän sisäinen kehitys ja maan harjoittama aggressiivinen ulkopolitiikka enteilevät entistä epävakaampia aikoja, saksalainen Venäjä-asiantuntija Andreas Umland arvioi. Lännessä suhtaudutaan hänen mukaansa yhä liian naiivisti presidentti Vladimir Putinin hallinnon toimiin ja niiden taustalla oleviin, koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän perusteita horjuttaviin tavoitteisiin.

Vaikka jännitteet Venäjän ja lännen kasvanevat lähivuosina entisestään, nyt olisi Umlandin mielestä alettava valmistautua aikaan, jolloin edellytyksiä vastakkainasettelun väistymiselle voisi jälleen olla olemassa.

– Kestävien geoekonomisten vaihtoehtojen puute ja se yhteenkuuluvuus, jota useimmat venäläiset eurooppalaisia traditioita kohtaan tuntevat, johtavat Kremlin ennemmin tai myöhemmin takaisin lännen syliin, Euroatlanttisen yhteistyön instituutissa Kiovassa työskentelevä Umland sanoo. Ennen nykyistä tehtäväänsä tohtori Umland on toiminut muun muassa Harvardin ja Stanfordin yliopistoissa Yhdysvalloissa.

Jotta sopu Venäjän ja lännen välillä olisi mahdollinen, Venäjän on Umlandin mukaan luovuttava laajentumishaluisesta seikkailupolitiikastaan itäisessä Euroopassa ja Etelä-Kaukasuksella. Tämä tarkoittaisi käytännössä muun muassa venäjämielisten nukkehallintojen lakkauttamista Donbassissa, Transnistriassa, Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa sekä Krimin palauttamista Ukrainalle.

Umland, joka tunnetaan Putinin hallinnon leppymättömänä kriitikkona, ei oleta Venäjän luopuvan nykylinjastaan helposti. Jotta niin voisi tapahtua, lännen on hänen mukaansa tarjottava riittävän konkreettisia houkuttimia.

– Voidakseen määritellä itsensä uudelleen liberaalina demokratiana ja vailla aluevaatimuksia olevana kansallisvaltiona revansistisen ja vainoharhaisen länsivastaisen voiman sijasta, Venäjän muutoksen on alettava sisältäpäin. Jotta muutos onnistuisi, sitä kuitenkin voisi, pitäisi ja on ehkä välttämätöntäkin tukea ulkopuolelta, Umland sanoo openDemocracy-sivustolla julkaistussa artikkelissaan.

“Saattaa vaikuttaa fantasialta”

Vaikka näkymä Venäjän ja lännen lähentymisestä vaikuttaa toistaiseksi etäiseltä, lännen olisi Andreas Umlandin mielestä julkistaa mahdollisimman pian kunnianhimoinen yhdentymisohjelma, joka kannustaisi Kremliä heittämään hyvästit neuvostoajalta kumpuaville aluevaatimuksilleen.

Jos Venäjä vetäisi miehittämiltään alueilta sekä vakinaiset joukkonsa että puolisotilaalliset toimijat, kuten agentit, palkkasoturit, vapaaehtoiset ja seikkailijat, länsi voisi hänen mukaansa tarjota vastineeksi asteittain etenevää humanitaarista, taloudellista ja turvallisuuspoliittista integraatiota.

Umlandin hahmottelema ohjelma menee selvästi pidemmälle kuin mikään aiemmin toteutunut Venäjän ja lännen välinen yhteistyömalli. Demokratisoituneelle ja imperialistiset pyrkimyksensä hylänneelle Venäjälle avattaisiin ovet takaisin johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmään, jäädytetyt EU-kumppanuusohjelmat ja Nato-Venäjä-neuvoston työskentely aktivoitaisiin, neuvottelut Venäjän liittymisestä OECD:hen käynnistettäisiin uudelleen.

EU:n itäinen kumppanuus voisi Umlandin mukaan toimia mallina, jonka puitteissa venäläisille voitaisiin tietyin edellytyksin myöntää viisumivapaus Schengen-alueella. Myös matkustamista Yhdysvaltoihin saattaisi silloin olla mahdollista helpottaa.

– Toisessa vaiheessa Moskovan kanssa solmittava itäisen kumppanuuden kaltainen assosiaatiosopimus, johon sisältyisi syvä ja kattava vapaakauppa-alue, voisi toteuttaa yhtä aikaa kaksi asiaa, Umland sanoo.

Ensinnäkin järjestely loisi polun Venäjän vähittäiselle integroitumiselle osaksi EU:n talous- ja oikeusaluetta. Toiseksi se palauttaisi hänen mukaansa Venäjän ja kenties myös muiden Euraasian unionin jäsenmaiden talousyhteydet Ukrainaan, Georgiaan ja Moldovaan, jotka ovat jo solmineet vapaakauppasopimukset EU:n kanssa.

Umlandin suosituksista geopoliittisesti lennokkain on Venäjän Nato-täysjäsenyyteen tähtäävän toimintaohjelman käynnistäminen.

– Venäjän vähittäinen valmistautuminen jäsenyyteen ja lopulta pääsy Pohjois-Atlantin liittoon auttaisi EU-assosiaatiosopimuksen tavoin ratkaisemaan kaksi olennaista kysymystä kerralla, Umland sanoo.

Hän viittaa yhtäältä venäläisessä ajattelussa syvälle juurtuneeseen ulkoisen hyökkäyksen pelkoon ja toisaalta pitkään jatkuneeseen kiistaan Naton laajentumisesta Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluneille alueille.

Umland vakuuttaa olevansa hyvin tietoinen siitä, kuinka utopistiselta hänen visionsa saattaa nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa tuntua.

– Ei ole epäilystäkään, etteivätkö tällaiset hienot kaavailut voi nyt näyttää villeiltä spekulaatioilta tai jopa fantasialta, jota ei voi ottaa vakavasti, hän sanoo.

– Geopoliittinen asetelma Neuvostoliittoon kuuluneella alueella on kuitenkin muotoutunut harvinaisen monimutkaiseksi. Sen ratkaiseminen saattaa olla mahdotonta, ellei yritetä luoda ja toteuttaa suunnitelmia, jollaisista aiemmin ei ole kuultu.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)