Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on useissa viimeaikaisissa puheenvuoroissaan ottanut aiempaa selväsanaisemmin etäisyyttä Vladimir Putinin Venäjään.
Tuoreessa Valko-Venäjän presidentinhallinnon julkaisemassa haastattelussa Lukašenka ottaa tähtäimeensä toisen maailmansodan, jolla on vuosi vuodelta myyttisempi asema Putinin Venäjän historiallisessa narratiivissa.
Uutissivusto Window on Eurasia kertoo Lukašenkan nyt rinnastavan ”suuren isänmaallisen sodan” lukuisiin aiempiin sotiin, joissa vieraat joukot ovat vyöryneet niin idästä kuin lännestä Valko-Venäjän yli.
Vasta Neuvostoliiton romahdusta seurannut itsenäistyminen on Lukašenkan mielestä vapauttanut Valko-Venäjän ottamaan kohtalon omiin käsiinsä sekä arvioimaan omaa historiaansa uudelleen.
– Vuoden 1812 isänmaallisessa sodassa Napoleon ensin eteni Moskovaan ja sitten vetäytyi sieltä Valko-Venäjän läpi. Kaikki ryöstettiin – kaikki tuhottiin. Sen jälkeen seurasi ensimmäinen maailmansota, jonka päätyttyä jäljellä oli vain pieni osa Valko-Venäjää. Osa maamme itäisistä kuvernementeista päätyi Venäjälle, toinen osa Minskiä myöten Riian sopimuksella Puolalle, Lukašenka sanoo.
“Suuressa isänmaallisessa sodassa” 1941–1945 Valko-Venäjä pyyhkäistiin Lukašenkan mukaan täydellisesti kartalta.
– Nämä eivät olleet meidän sotiamme. Me jouduimme niissä surullisina kärsimään, hän toteaa.
Kreml pitää pyhäinhäväistyksenä
Venäjällä Lukašenkan kommentit ovat herättäneet raivokkaita reaktioita. Svobodnaja Pressa lehti totesi Valko-Venäjän presidentin antaneen usein ennenkin järkyttäviä lausuntoja, mutta ylittäneen nyt kaikki aiemmat törkeyden rajat.
Lehden haastattelema presidentti Vladimir Putinin alaisen ulkoasiainneuvoston jäsen Bogdan Bezpalko sanoi Lukašenkan puheiden tuhoavan ”yhteistä historiallista muistia”, jonka pitäisi Bezpalkon mukaan muodostaa perusta Venäjän ja Valko-Venäjän ”yhteiselle identiteetille”.
Bezpalkon mielestä on häpeällistä, että Lukašenka ei tyydy enää vain loukkaamaan keisariajan Venäjän kunniakkaita perinteitä, vaan kyseenalaistaa nyt myös Neuvostoliiton kunniakkaat voitot toisessa maailmansodassa. Niin tekemällä Valko-Venäjän presidentti hyökkää suoraan Venäjää vastaan tavalla, joka ei ole vain russofobinen, vaan jopa fasistinen, Bezpalko arvioi.
Täysi tuki Ukrainalle
Kuukautta aikaisemmin presidentti Aljaksandr Lukašenka ilmoitti maansa antavan tinkimättömän tukensa eteläiselle naapurimaalleen Ukrainalle.
– Tulemme aina olemaan mitä luotettavin kumppaninne ja tukijanne, Lukašenka totesi ukrainalaiselle virkaveljelleen Volodymyr Zelenskyille lokakuun alussa Ukrainan Žytomyrissä.
– Myös me elämme nyt vaikeita aikoja. Samat ongelmat koskettavat meitä molempia. Haluan vakuuttaa, että teillä ei koskaan ole ollut Valko-Venäjän maaperältä peräisin olevia vaikeuksia, eikä sellaisia tule koskaan olemaan, Lukašenka sanoi tuolloin.
Lukašenkan johdolla Valko-Venäjä on myös johdonmukaisesti kieltäytynyt tunnustamasta Krimin liittämistä Venäjään.
