Valko-Venäjää diktatorisin ottein vuodesta 1994 hallinneen presidentti Aljaksandr Lukašenkan eroa vaativat mielenosoitukset jatkuvat Minskissä ja maan muissa keskeisissä kaupungeissa jo kuudetta viikkoa. Kovaotteisista tukahduttamistoimista huolimatta protestit eivät ole osoittaneet laantumisen merkkejä.
Kremlissä Valko-Venäjän oppositioliikehdintä herättää kasvavaa huolta. Presidentti Vladimir Putinin hallinto näkee tapahtumissa yhtymäkohtia muualla Itä-Euroopassa koettuihin ”värivallankumouksiin”, jotka on Venäjällä leimattu lännen masinoimiksi.
Yhdysvalloissa asuva venäläinen politiikan tutkija Maria Snegovaja arvioi Kremlin pelkäävän, että se, mitä Valko-Venäjällä nyt tapahtuu, saattaisi laukaista vallankumouksen myös Venäjällä.
Taustalla vaikuttavat Center for European Policy Studies -ajatushautomossa työskentelevän Snegovajan mukaan muun muassa Putinin aseman heikentyminen sekä venäläisten tyytymättömyys maansa talouskehitykseen ja pandemiakriisin epäonnistuneeseen hoitoon.
– Huolet ketjureaktiosta ovat erityisen vahvoja Venäjän ja Valko-Venäjän lukuisien historiallisten yhtäläisyyksien vuoksi ja siksi, että Valko-Venäjän poliittisella kehityksellä on pitkään ollut taipumus enteillä tapahtumia Venäjällä, Snegovaja kirjoittaa amerikkalaislehti The Washington Postissa.
Venäläiset priorisoisivat hyvinvointia
Tohtori Snegovaja muistuttaa Venäjän sotilasdoktriinin käsittelevän Valko-Venäjää etuvartiona ja keskeisen tärkeänä osana Venäjän puolustusta länttä vastaan.
Koska Minskin mahdollinen irtautuminen Moskovalle antamistaan sotilaallisista sitoumuksista olisi Vladimir Putinin silmissä vakava ongelma, useissa viimeaikaisissa asiantuntija-arvioissa on väläytelty Venäjän väkivaltaista väliintuloa Valko-Venäjällä.
– Venäjällä toteuttamani tutkimus viittaa kuitenkin siihen, että venäläisten enemmistö tuskin tukisi sotilaallisia toimia, Snegovaja sanoo.
Kesällä 2019 toteutetun kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää taloudellisten olosuhteiden vaikutuksia venäläisten ulkopoliittisiin asenteisiin. Kyselyiden tekemisestä vastasi maansa arvostetuimpiin tutkimuslaitoksiin lukeutuva Venäjän riippumattoman yhteiskuntatutkimuksen keskus.
– Ihmiset, joille oli kerrottu talouden olevan vaikeuksissa, suosivat kovaa voimankäyttöä epätodennäköisemmin kuin ne, joille informaatiota [talouden tilasta] ei annettu, ja vielä epätodennäköisemmin kuin ne, joille talouden kerrottiin olevan hyvässä kunnossa, Snegovaja toteaa.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että kun Venäjän taloustilanne on huono, kansalaisten enemmistö pitää omaa elintasoaan tärkeämpänä kuin maansa sotilaallista voimaa ja sisäisiä ongelmia keskeisempinä kuin ulkoisia turvallisuusuhkia.
Myös eräiden muiden tutkimusten mukaan Ukrainan ja Syyrian sotaretkien suosio on venäläisten keskuudessa vähentynyt, kun maan talous on vajonnut pysähtyneisyyden tilaan.
– Yleinen ilmapiiri on toki vain yksi tekijä niissä päätöksissä, joita Kreml Valko-Venäjän suhteen tekee. Demokraattisissakin maissa johtajat toisinaan käynnistävät poliittisesti epäsuosittuja sotia, Snegovaja muistuttaa.
