Presidentti Vladimir Putin on ottanut tehtäväkseen maansa supervalta-aseman palauttamisen kirjaimellisesti millä hinnalla hyvänsä, kertoo venäläislehti Novaja Gazeta tuoreessa artikkelissaan.
Venäjä on lehden tekemän data-analyysin mukaan suunnannut kahden viime vuosikymmenen aikana kaiken aikaa enemmän valtion varoja maan rajojen ulkopuolella toteuttavien operaatioiden rahoittamiseen ja kansainvälisen vaikutusvallan kasvattamiseen.
Kreml on lehden mukaan käyttänyt ulkomaisiin operaatioihinsa yli 500 miljardia euroa vastaavan summan, jolla Venäjälle olisi voitu rakentaa 15[nbsp]000 uutta sairaalaa tai muodostaa yli 4[nbsp]000 euron vararahasto kutakin täysi-ikäistä venäläistä kohti.
– Venäjän ulkopolitiikka on lisäksi vahingoittanut tavallisia kansalaisia provosoimalla kansainvälisiä pakotteita sekä syventämällä Venäjän taloudellista ja geopoliittista eristystä, lehti toteaa.
Yli 200 miljardia euroa Kreml on selvityksen mukaan käyttänyt sille lojaalien hallitusten tukemiseen. Esimerkiksi Valko-Venäjälle olisi parinkymmenen vuoden kuluessa kanavoitu talousapuna noin 90 miljardia euroa vastaava summa venäläisten veronmaksajien rahaa.
– Vaikeuksiin ajautunut Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka kutsui taannoin presidentti Putinia ainoaksi ystäväkseen. Tosiasiassa Putin maksaa tuosta ystävyydestä yli neljä miljardia euroa vuodessa, lehti huomauttaa.
Miljardeja on Novaja Gazetan mukaan virrannut myös muun muassa Itä-Ukrainan, Abhaasian, Etelä-Ossetian ja Transnistrian venäjämielisille marionettihallinnoille sekä Syyriaan ja Venezuelaan.
– Samaan aikaan, kun Venäjä käyttää yhä enemmän rahaa ulkomaille, moni venäläinen kärsii köyhyydestä. Pelkästään vuosina 2018–2019 köyhien osuus Venäjällä nousi 13,9 prosentista eli 20,4 miljoonasta ihmisestä 14,3 prosenttiin eli 20,9 miljoonaan ihmiseen, lehti muistuttaa.
Novaja Gazetan Yhdysvaltain dollareissa ilmoittamat rahasummat on tässä artikkelissa muunnettu euromääräisiksi.
