Kremlin muuri Punaisella torilla. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

”Kreml horjuu” – korona uhkaa Vladimir Putinin näytelmää

Pandemian vuoksi perustuslakiäänestystä siirretään ja voitonpäivän juhlan järjestäminen on vaakalaudalla.

Covid-19-pandemian vakavuus luo Venäjän politiikan jatkuvuudelle täysin uuden kontekstin, todetaan Ulkopoliittisen instituutin FIIA Comment -paperissa.

– Kremlille kansalaisten symbolinen tuki nimenomaan tänä keväänä on tärkeä, koska käsillä on maan poliittisten rakenteiden röyhkeä uudelleenjärjestely, kirjoittavat tutkija Veera Laine ja vanhempi tutkija Jussi Lassila.

– Perustuslakiäänestyksen siirtyminen uhkaa Kremlin näytelmän uskottavuutta, sillä kansalaisten tuki ja halu mukautua tilanteeseen voi hiipua epidemiakriisin laajentuessa ja taloustilanteen heikentyessä entisestään. Voitonpäivän yleisöjuhlan järjestäminen nykytilanteessa näyttää yhtä lailla vastuuttomalta, mutta sen peruminen tarkoittaisi merkittävää arvovaltatappiota nykyjohdolle.

Venäjän ilmoittamat vähäiset koronavirustartunnat ovat herättäneet ihmetystä. Numerot eivät kerro todellisuudesta, sillä Venäjä ei ole missään vaiheessa testannut kansalaisiaan järjestelmällisesti. Tartuntojen määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti, ja tilanne vaikuttaa Laineen ja Lassilan mukaan suoraan Kremlin asemaan kansalaisten silmissä.

Samaan aikaan tiedetään, ettei kansalaisten tuki presidentti Vladimir Putinille ole varauksetonta. Helmikuussa 27 prosenttia venäläisistä halusi nähdä Putinin jatkavan presidenttinä vuoden 2024 jälkeen, kansalaisista 34 prosenttia puolestaan toivoi hänen jättävän politiikan.

– Vuoteen 2024 on aikaa, mutta pandemian arvaamattomat seuraukset taloudelle uhkaavat horjuttaa Putinin poliittista projektia, Laine ja Lassila kirjoittavat.

Venäjän toimia voi verrata erityisesti Kiinan reaktioihin. Epidemian kriittisessä alkuvaiheessa Kiina salaili taudin levinneisyyttä ja vähätteli sen luonnetta.

Laineen ja Lassilan mukaan terveydenhuoltojärjestelmän kriisistä ja neuvostoajasta juontuvasta tiedotuspolitiikasta huolimatta Kremlin ongelma on kuitenkin tämänhetkinen poliittinen tilanne.

– Kremlin havahduttua siihen, ettei nykyjärjestelmä voi jatkaa ilman Putinia vuoden 2024 jälkeen, hallinto päätti runnoa perustuslakiin pikavauhtia lisäyksen hänen presidenttikausiensa nollaamisesta. Muutoksista ilmoitettiin tammikuussa, ja duuma hyväksyi ne 10. maaliskuuta. Perustuslaillinen portti Putinin käytännössä elinikäiselle presidenttiydelle vuoteen 2036 asti on nyt auki.

– Alkuvuonna todistettu näytelmä hallituksen ja pääministerin erosta, perustuslain muuttamisesta ja Putinin aseman sementoimisesta osoitti, että Kreml toimii yhä estottomammin.

Putin on pitänyt henkilökohtaisesti tärkeänä, että uusi perustuslaki saa laajan kannatuksen kansalaisilta. Tämä oli määrä mitata huhtikuun 22. päivä pidettävässä äänestyksessä, mutta virusepidemian vuoksi Putin taipui siirtämään sitä.

– Juridisesti perustuslain muuttaminen ei kuitenkaan riipu äänestyksen tuloksesta, vaan kyse on symbolisesta tuesta. Vaikka kukaan ei pitäisi hallinnon järjestämää näytelmää tositarinana, Putin haluaa silti kuulla aplodit. Siksi hän tuskin haluaa käyttää epidemiaan liittyvää poikkeustilaa äänestyksen perumiseen, Laine ja Lassila arvioivat.

Viruspandemia uhkaa myös toista poliittisesti tärkeää tapahtumaa.

– Venäjän nykyjohto on yrittänyt vaalia kansalaisten omanarvontuntoa vetoamalla erityisesti historiaan, ja 9. toukokuuta vietettävästä voitonpäivästä odotetaan tänä vuonna erityisen mahtipontista, sillä se juhlistaa toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotispäivää.

– Länsimaiden johtajat ovat vältelleet tapahtumaa poliittisista syistä vuoden 2014 jälkeen, mutta nyt terveydelliset varotoimet saattavat pitää poissa myös Putinin läheisemmätkin kollegat. Kiusallisinta olisi kuitenkin omien kansalaisten poissaolo juhlasta, Laine ja Lassila toteavat.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt