Kazania voisi kokonsa ja tärkeytensä vuoksi verrata Barcelonaan. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kreml hermostui: Tuleeko Tatarstanista Venäjän Katalonia?

Osatasavaltoja suitsitaan nyt entistä tiukemmin Moskovan kontrolliin.

 

Venäjän keskusjohto on kiristämässä otettaan Volgan varrella sijaitsevasta Tatarstanin tasavallasta tavalla, jossa tunnettu venäläistoimittaja Oleg Kašin näkee jo kriisin piirteitä.

Moskovan ja Tatarstanin välejä on viimeksi kiristänyt kiista tataarin kielen opetuksesta. Aiemmin tänä vuonna Kreml kieltäytyi jatkamasta 1990-luvulta saakka voimassa ollutta sopimusta vallanjaosta 3,8 miljoonan asukkaan Tatarstanin ja federaatiohallinnon välillä.

Käytännön merkitystä sopimuksella oli Kašinin mukaan vain vähän, mutta tataarin opetukseen liittyvää kysymystä hän pitää huomattavasti vakavampana.

Tatarstanin pääkaupunkia Kazania voisi kokonsa ja tärkeytensä vuoksi verrata Barcelonaan, eikä myöskään tasavallan vertaaminen Kataloniaan ole viimeaikaisten tapahtumien valossa kovin kaukaa haettua, Kašin toteaa venäjänkielisen Republic.ru-verkkojulkaisun perjantaina julkaisemassa kirjoituksessaan.

Hän huomauttaa kielen olennaisuudesta kansakunnan rakentumisen ja valtiostatuksen kannalta mutta myös vallan elementtinä. Historian olisi hänen mukaansa pitänyt opettaa Venäjän johdolle, millaisia vaaroja paikallisen kielen opetukseen kajoamiseen voi sisältyä.

Erityisen vaarallista se on juuri Tatarstanissa, jossa elää pitkä ja vahva pehmeän separatismin perinne, Kašin uskoo.

– Tiettyjen valtiostatuksen tunnusmerkkien riistäminen kansalta on ilmeinen provokaatio, jonka seuraukset ulottuvat kansallisesta radikalismista separatismiin, hän varoittaa.

Vallanjakosopimuksen jatkon jäädyttämisen ja kielikiistan sijoittuminen lyhyen ajan sisälle ei ole Kašinin mielestä voinut tapahtua vahingossa, vaan hän katsoo niiden ilmentävän jyrkkää muutosta Kremlin suhtautumisessa Venäjän federaation osatasavaltojen asemaan.

Presidentti Vladimir Putiniin ja hänen politiikkaansa kriittisesti suhtautuva Oleg Kašin on elänyt vuodesta 2013 alkaen maanpaossa Sveitsissä. Hänen Tatarstania käsittelevän kirjoituksensa nosti esille Venäjän kehitystä seuraava Window on Eurasia -blogi.

Tataarit ahtaalla myös Krimillä

Se, että Kreml on nyt ottanut silmätikukseen juuri Tatarstanin, saattaa osin selittyä Krimin karvailla kokemuksilla. Vaikka matkaa Krimiltä Kazaniin on parituhatta kilometriä, tataarikansojen vahva keskinäinen yhteenkuuluvuuden tunne on Moskovassa hyvin tiedossa.

Kun Venäjä miehitti ja liitti laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin helmikuussa 2014, Kremlin on arvioitu varautuneen kahteen keskenään lähes päinvastaiseen skenaarioon.

– Ensimmäisessä skenaariossa Krimin tataarit olisivat alistuneet miehitykseen. Heistä olisi tullut Kremlin kuuliaisia alamaisia vailla omaa tahtoa, Ukrainan islamilaisen yhteisön mufti Said Ismagilov sanoi Verkkouutisille toukokuussa antamassaan haastattelussa.

Toisessa skenaariossa tataarit olisivat nousseet aktiiviseen vastarintaan miehittäjää vastaan. Sen Kreml oli valmistautunut nujertamaan kovin ottein ja verenvuodatusta kaihtamatta.

– Venäjän asevoimat olivat siihen täysin valmiina. Toimintatapa olisi ollut samankaltainen kuin Tšetšeniassa, missä vastarinnan murskaamista on harjoiteltu perusteellisesti, Ismagilov totesi.

Krimin tataarit omaksuivat kuitenkin aivan toisenlaisen strategian. He eivät olleet valmiita alistumaan Venäjän hallintaan, mutta aseellisen taistelun sijasta he valitsivat väkivallattoman vastarinnan.

Kukistaakseen Krimillä kohtaamansa passiivisen vastarinnan Venäjän viranomaiset ovat raporttien mukaan syyllistyneet räikeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. Väärinkäytöksiin ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu sekä kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Tataareja on maailmassa kaikkiaan noin 10–20 miljoonaa. Suurin, runsaan viiden miljoonan hengen tataarivähemmistö asuu edelleen juuri Venäjällä. Tatarstan ja sen pääkaupunki Kazan ovat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen palauttaneet asemansa eri puolilla maailmaa elävien tataarien keskeisenä kohtaamispaikkana.

Myös Suomessa asuu noin 800 hengen tataarinkielinen vähemmistö, jonka juuret ulottuvat 1870-luvulle.

Kommentit