Kreikkaa ei EKP:n elvytys lämmitä

Kreikan uusi vaalien jälkeinen hallitus joutuu taipumaan sopimusehtojen noudattamiseen, arvioi riippumaton ekonomisti Roger Wessman.

Euroopan keskuspankki (EKP) kertoi torstaina aloittavansa massiivisen valtiolainojen osto-ohjelman, jossa se ostaa yritysten arvopapereita ja valtiolainoja kuukausittain 60 miljardilla eurolla. Päätös oli odotettu, mutta tukipakettien piirissä oleville maille päätökseen sisältyi pienoinen yllätys: ne pääsevät mukaan vain, jos ne täyttävät EKP:n ehdot.

– Jos Euroopan keskuspankki ostaa jälkimarkkinoilta Kreikan valtiolainoja, silloin niiden lainojen korko laskisi. Se helpottaisi sitä, että Kreikka voisi käydä hakemassa rahoitusta markkinoilta, Marketnoze Oy:n tutkimusjohtajan Roger Wessman sanoo Verkkouutisille.

Koska EKP asetti kuitenkin kriisimaiden valtiolainojen ostoille ehdot, Kreikka ei pääse luistamaan sopimusten edellyttämästä talouskurista.

Kreikassa päätökselle oli asetettu kovat odotukset, mutta loppujen lopuksi EKP:n ratkaisu ei käytännössä muuta Kreikan vaalien jälkeistä tilannetta kovin paljoa myöskään sen maksamien korkojen osalta. Kreikan kymmenvuotisten valtiolainojen markkinakorko oli torstaina iltapäivällä ennen EKP:n päätöstä 9,5 prosentissa.

– Jos markkinakorkoa saadaan EKP:n ostoilla alennettua johonkin 5–6 prosenttiin, tämä on edelleen Kreikalle selvästi kalliimpaa lainaa kuin, mikä on heidän maksamansa korko tukiohjelmien lainoista, Wessman huomauttaa.

Totuus selviää vaalien jälkeen

Kreikkalaiset äänestävät sunnuntaina parlamenttivaaleissa. Mielipidetiedusteluiden mukaan vasemmistolainen Syriza olisi voittamassa vaalit. Syriza on kampanjoinut lupaamalla neuvotella tukipakettien ehdot Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa uusiksi. Kreikan tukilainojen ehtona on ollut, että valtio noudattaa tiukkaa säästöohjelmaa ja tekee rakenteellisia uudistuksia.

Tammikuun alussa uutisoitiin, että Saksa olisi valmis siihen, että Kreikka jättää euron, jos se ei halua noudattaa tukipakettien ehtoina olevia sopimuksia. Toisaalta Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että hän haluaa pitää Kreikan eurossa.

– Itse tulkitsisin aika paljon siitä mitä puolin ja toisin sanotaan, niin että se on kombinaatio vaalipropagandaa ja neuvottelutaktiikkaa, riippumaton ekonomisti, MarketNoze Oy:n tutkimusjohtaja Roger Wessman sanoo Verkkouutisille.

Saksalaisten osalta kyse on Wessmanin mielestä todennäköisesti neuvottelutaktiikasta, jossa Syrizalle ei haluta antaa käteen valttikortteja viestittämällä, että sopimusehdoissa on neuvottelemisen varaa ja Kreikka halutaan pitää eurossa.

– On järkevämpää neuvottelutaktiikkaa sanoa, että oikeasti meille on ihan yksi lysti, lähdettekö vai ette, Wessman huomauttaa.

Vastaavasti Syriza haluaa voittaa vaalit omalla vaalipropagandallaan, jossa se lupaa kreikkalaisille helpotuksia talouskuriin. Wessmanin mukaan on kuitenkin täysin mahdoton yhtälö, että Kreikka jättäisi noudattamatta sopimuksia ja pysyisi silti eurossa.

– Sen varmasti suurin osa kreikkalaisistakin äänestäjistä ymmärtää, ja siitä syystä Syriza on painottanut, että he haluavat neuvotteluratkaisun, joka pitää Kreikan mukana eurossa, mutta eivät suostu mihin tahansa neuvotteluratkaisuun.

Vaalien jälkeen Syrizan on siis väkisinkin pakko pettää iso osa lupauksistaan. Wessman epäilee, että myös euroalueen maksajamaiden on lopulta taivuttava jonkinlaiseen kompromissiin Kreikan uuden hallituksen kanssa. Kreikan on joka tapauksessa saatava sopimus tukiohjelman jatkosta. Siihen sisältyy neuvotteleminen niiden rahojen käytöstä, jotka on korvamerkitty pankkien pääomitukseen, mutta ovat jääneet käyttämättä.

– Todennäköisesti vaalien jälkeen neuvotellaan myös jonkin asteisista muutoksista lainojen takaisinmaksuaikatauluun.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt