Irlanti elää lähihistoriansa vaikeinta aikaa Brexitin vuoksi. Lähestyvä Britannian EU-ero on Irlannille suurin poliittinen, sosiaalinen, taloudellinen ja diplomaattinen haaste kautta aikojen, sanoo Tipperaryn pormestari Michael Murphy, joka johtaa Irlannin valtuuskuntaa Euroopan alueiden komiteassa.
Hallituspuolue Fine Gaelia edustava Murphy muistuttaa, että Irlannin rauha on hauras. Pitkänperjantain 1998 sopimus on taannut saarelle rauhaa ja vaurautta viime vuodet, mutta Brexit-neuvotteluissa ei ole edetty sopimuksen osalta. Kysymys Irlantia jakavasta rajasta odottaa myös ratkaisua.
Murphy pitää toivoa neuvotteluista yllä viimeiseen saakka eikä halua dramatisoida tilannetta. Hänestä kova Brexit olisi kuitenkin katastrofi. Toisaalta jos Brexit-sopimus saadaan, Britannia tarvitsee Murphyn mukaan kahta vuotta pidemmän siirtymäajan, koska UK:lla on EU:n kanssa noin 750 sopimusta, jotka tulee neuvotella uusiksi.
– Britannialta ei tule esityksiä, niitä ei ole, Murphy huokaa ja palauttaa mieliin, että rauhaa edeltäneissä Irlannin levottomuuksissa kuoli yli 3[nbsp]500 ihmistä.
Talous kärsii, väärät ihmiset hyötyvät
– Myös Irlannin talous on hauras, Murphy huomauttaa. Hän on taustaltaan yrittäjä ja pieni Tipperary (5[nbsp]000 asukasta) keskellä Irlannin tasavaltaa on maatalousalueitta. Lihantuotannosta puolet viedään Englantiin, juustoista peräti 70 prosenttia.
Irlannin etelärannikon Corkin maakuntavaltuuttu Forde Deidre (Fine Gael) on toiveikkaampi. Hänen mukaansa Brexit on iso isku koko Irlannille, mutta se saattaa tuoda myös siunausta:
– Brexit pakottaa meidät liittoutumaan yhteen torjuaksemme sen haittoja, hän sanoo. Corkin kaupunkiseutu (540[nbsp]000 asukasta) on jo tiivistänyt yhteistyötään, satamaa laajennetaan. Juuston valmistajat ovat liittyneet yhteen ja hakevat uusia markkinoita Kiinaa myöten.
Deidre toivoo, että Irlannin ja Britannian läheiset suhteet säilyvät. Cork on tärkeä matkailukohde brittituristeille – ja hänen tyttärensäkin on aviossa britin kanssa.
Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin rajalla Letrimissä (3[nbsp]200 asukasta) asuva Enda Stenson ei ole yhtä toiveikas. Hän muistuttaa, että EU on investoinut valtavasti rauhan puoleta ja rajan ylittävän yhteistyön kehittämiseen sekä luottamuksen lisäämiseen paikallisyhteisöissä.
– Kovasta rajasta hyötyisivät väärät ihmiset, Stenson sanoo tarkoittaen salakuljettajia ja levottomuuksien lietsojia. Alueen kuuluisa lihantuotanto ja kaikki yritystoiminta kärsisi. Hän epäilee, että vaikka Brexit-sopimus syntyisi, Theresa Mayn hallitus ei saa sitä läpi parlamentissa.
”Kukaan ei halua kovaa rajaa”
Pohjois-Irlannin unionisteja Euroopan alueiden komiteassa edustavat Arnold Hatch ja Trevor Cummings vakuuttavat, että Pohjois-Irlannissakin halutaan hyvien ja rauhanomaisten suhteiden säilyvät rajan yli Brexitistä huolimatta.
Hatch toimii valtuutettuna rajasta 30 kilometrin päässä sijaitsevassa Portadownissa, jossa kuoli levottomuuksien vuosina 45 ihmistä. Hatch vakuuttaa, että kukaan ei halua kovaa rajaa. Hän toivoo EU:lta esityksiä, kun nyt eletään ratkaisevia hetkiä.
Cummings on on valtuutettu Belfastista länteen sijaitsevassa Newtownardsissa (28[nbsp]000 asukasta), joka säästyi kuolonuhreilta Pohjois-Irlannin konfliktikaudella, vaikka Irlannin väliaikaisarmeija tuhosi räjäyttämällä yhden ravintolan.
Cummings haluaa, että rajan ylittävää yhteistyötä ja EU-ohjelmia voidaan jatkaa, vaikka sopimusta ei syntyisi. Yhteistyöelimissä asiaa on jo valmisteltu luottamuksen hengessä.
HANNU TAAVITSAINEN
