Verkkouutiset

USA:n ilmatankkauskone ja Suomen, Saksan ja USA:n hävittäjiä harjoituksissa Suomen ilmatilassa. LEHTIKUVA / HANDOUT

Kova arvio Virosta: Suomella ei ole Nato-optiota eikä oikotietä

Turvallisuuspoliittisessa keskustelussamme mantran tavoin toistuva käsite on Martin Hurtin mielestä katetta vailla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Nato-jäsenyyteen liittyy virolaistutkija Martin Hurtin mukaan sekä Suomessa että Ruotsissa vakavia väärinkäsityksiä. Minkäänlaista optiota puolustusliiton jäsenyyteen ei hänen mukaansa todellisuudessa ole olemassa, ja sama koskee myös usein toistuvaa olettamusta nopeutetusta hakumenettelystä, jonkinlaisesta oikotiestä.

– Suomella ja Ruotsilla ei ole pikaraidetta Natoon. Jos ne hakevat jäsenyyttä, niiden on kyettävä osoittamaan pystyvänsä täyttämään Naton poliittiset, sotilaalliset, oikeudelliset, voimavaroihin liittyvät ja turvallisuuspoliittiset edellytykset tai ainakin suunnitelmat ilmeisten puutteiden korjaamiseksi, Hurt kirjoittaa Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuuskeskuksen (ICDS) julkaisemassa artikkelissa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin muistuttivat uutenavuotena jälleen kerran, että Suomen liikkumavaraan ja valinnanvapauteen kuuluu mahdollisuus sotilaalliseen liittoutumiseen ja Nato-jäsenyyden hakemiseen. Myös Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist toisti maansa päättävän mahdollisesta liittoutumisestaan itse.

– Suuri osa mediasta on yksinkertaistanut näitä viestejä ikään kuin Nato-jäsenyys olisi vain Helsingin ja Tukholman käsissä. Todellisuudessa liittokunnan jokaisen nykyisen jäsenen on hyväksyttävä jokainen hakemus, Hurt toteaa.

Ennen nykyistä tehtäväänsä ICDS:ssä Hurt on toiminut useissa eri rooleissa Viron puolustus- ja ulkoasiainhallinnossa muun muassa maansa Nato-edustustossa sekä puolustusministeriön alivaltiosihteerinä.

”Helsingin ja Tukholman keksintöä”

Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa sivuutetaan Martin Hurtin mukaan usein se tosiseikka, että edes niiden kaltaisille demokraattisille, vakaille ja vauraille kumppanimaille ei ole oikotietä Natoon.

– Tämä ”Nato-optio” on Helsingin ja Tukholman keksintöä. Natolla ei ole mitään sellaista politiikkaa tai aiemmin saavutettua yhteisymmärrystä, joka soisi Suomelle ja Ruotsille suuremman oikeuden Nato-jäsenyyteen kuin esimerkiksi Georgialle tai Ukrainalle. Jos Suomi tai Ruotsi jättäisivät hakemuksen, yhdenkin jäsenmaan epäröinti riittäisi viivyttämään tai estämään sen hyväksymisen, Hurt sanoo.

Käytännössä Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi noudattaisikin hänen mukaansa vakiintunutta kaavaa. Jo aiemmin mainittujen poliittisten, sotilaallisten ja muiden kriteerien lisäksi Naton asettamiin vaatimuksiin kuuluu myös kansalaisten tuki jäsenyydelle.

Siinä kumpikaan maista ei näytä viimeisimpienkään mielipidemittausten valossa kunnostautuvan, Hurt huomauttaa.

– Kriteerit sisältävät myös puolustusmenoja koskevia mittareita. Suomi täyttää Naton asettaman kahden prosentin bkt-tavoitteen, mutta Ruotsilla ei ole edes pyrkimystä siihen, hän toteaa.

Venäjä pelaisi kovaa peliä

Naton kaikkien nykyisten jäsenmaiden olisi Hurtin mukaan oltava yhtä mieltä siitä, että mitään uuta hakijaa voidaan edes kutsua liittymisneuvotteluihin.

– Liittymisasiakirjat – Pohjois-Atlantin sopimukseen tehtävät muutokset, jotka mahdollistavat kutsutun maan liittymisen Naton jäseneksi – on myös ratifioitava kaikkien Naton jäsenvaltioiden parlamenteissa, mikä on usein kaikkein aikaa vievin hidaste, hän sanoo.

– Realistisia oikoteitä prosessin ei ole. Esimerkiksi kansallisten parlamenttien sivuuttaminen herättäisi perustavanlaatuisia kysymyksiä liittokunnan luonteesta. Moskova, joka on jo vuosia tehnyt kaikkensa Naton laajentumisen estämiseksi, on myös arvatenkin monia Helsingin ja Tukholman poliitikkoja paremmin tietoinen keinoista, joita se voisi prosessin hidastamiseksi käyttää. Monet nykyiset jäsenmaat kantavat todennäköisesti jo nyt huolta siitä, että jännitteet lisääntyisivät tai Venäjän kanssa syntyisi jopa aseellinen konflikti, hän toteaa.

Osa jäsenmaista kyseenalaistaisi hänen mukaansa todennäköisesti myös sen, mitä todellista lisäarvoa Suomi ja Ruotsi voisivat puolustusliiton muille jäsenille tuottaa.

– Lyhyesti sanottuna se ”Nato-optio”, joka Helsingissä ja Tukholmassa on kehitelty, on kaukana takuuvarmasta, ja edessä olisi pitkä ja vaikea prosessi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)