Verkkouutiset

Koulutuspolitiikka tarvitsee vahvan vision

BLOGI

Kirjoittajan mukaan eduskuntaan tuleva selonteko käsittelee koulutusta liian kapeasta kulmasta.
Anna-Kaisa Ikonen
Anna-Kaisa Ikonen
Alue- ja kuntaministeri, yhteiskuntatieteiden tohtori.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Oletko pohtinut, mihin koulutuspolitiikkamme tulisi tähdätä? Välittömiä osaamistarpeita on helppo luetella, mutta niiden rinnalle tarvitaan kauemmas tähtäävä visio. Nostetaan jälleen sivistys johtotähdeksi!

Koulutuspoliittinen selonteko on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä. Sen tavoitteena on sitouttaa eduskuntapuolueet pitkäjänteiseen koulutusvisioon, jotta koulutuspolitiikka ei poukkoilisi hallitusten vaihtuessa. Jotta tähän päästäisiin, eikä selonteko jäisi vain nykyhallituksen asiakirjaksi, yhteistä tahtotilaa tulisi hakea kaikkien puolueiden kesken.

Selontekoluonnos tunnistaa keskeisiä suomalaisen yhteiskunnan ongelmia kuntatalouden haasteista radikaalisti muuttuvaan väestörakenteeseen, mutta vastaanotto lausunnonantajien keskuudessa on ollut ristiriitainen. Selonteon nähdään puhuvan koulutuksesta liian ongelmalähtöisesti ja korostavan enemmän sen työelämälähtöisyyttä kuin sivistävää tarkoitusta tai opiskelijoita.

Lukuisten projektien ja uudistusten rinnalla on aika herätä puolustamaan myös koulutuksen syvintä merkitystä kilpailuyhteiskunnassa: sivistystä, tiedettä ja jatkuvaa oppimista.

Älkää ymmärtäkö väärin. Koulutuksen työelämälähtöisyys on tärkeää, jotta työmarkkinoille löytyy oikeanlaista osaamista. Tähän tarpeeseen tulee vastata osaamistarpeiden ennakoinnilla, joustavilla koulutusmoduuleilla ja koulutuksen ja työelämän yhteyksiä tiivistämällä. Koulutuspolitiikassa on kuitenkin katsottava myös pidemmälle, yli yksittäisen ajanhetken tarpeiden.

Satsaukset osaamisen kehittämiseen ovat parhaita tulevaisuusinvestointeja. Paitsi että korkea osaaminen on suoranainen elinehto maamme menestykselle, koulutus myös vahvistaa yksilötasolla mahdollisuuksien tasa-arvoa ja tekee meistä yhteiskuntana vahvemman.

Tässä ajassa sivistys ei ole niinkään kapeaa erityisosaamista kuin laaja-alaista osaamisen oppimista. Lapsia ja nuoria – myös meitä aikuisia – on innostettava ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittämiseen. Globaalissa mediayhteiskunnassa tarvitaan kulttuurista osaamista, monilukutaitoa, tieto- ja viestintäteknologian ymmärtämistä, työelämätaitoja ja yrittäjyyttä, osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja ja ymmärrystä tekojemme seurauksista luontoon ja ihmiseen.

Vain sivistys, koulutus ja osaaminen suojaavat meitä populismilta ja informaatiovaikuttamiselta. Lähdekriittisyyttä ja medialukutaitoa tarvitaan enemmän kuin ennen. Viimeaikaiset, lähes painajaismaiset tapahtumat esimerkiksi Yhdysvalloissa ovat herättäneet meidät ymmärtämään, mitä tietoisesti ruokittu disinformaation ja informaation yhteentörmäys voi saada aikaan.

Koulutuspoliittisen selonteon kirjauksilla on siis väliä, koska ne viitoittavat tietä kauas eteenpäin. Parhaimmillaan onnistuneella pitkäjänteisellä koulutuspolitiikalla luodaan pohja koko kansakuntamme sivistykselle ja synnytetään meissä jokaisessa kipinä elinikäiseen, jatkuvaan oppimiseen. Sanotaan kyllä sivistykselle!

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)