Koululaiset jonottavat etäisyyttä toisiinsa pitäen Jokiniemen peruskoulun pihalla Vantaalla 14. toukokuuta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Koulutuspolitiikan professori: Väärä lääke ja liian kallis

Hallitus on tuomassa syksyllä eduskuntaan lain oppivelvollisuusiän nostamisesta.

Koulutuspolitiikan professori Pasi Sahlberg pitää hallituksen hanketta oppivelvollisuuden pidentämisestä nykyisestä vääränä lääkkeenä nuorten syrjäytymisongelmaan.

– Näyttää tämä sitten meidän aikuisten näkökulmasta millaiselta tahansa, nuoriin ei pakko missään maassa tehoa. Pakko ei nosta koulutuksen laatua eikä se edistä koulutukseen sitoutumista, Sahlberg sanoo.

Sahlberg sanoo yllättyneensä siitä, että Suomessa, jota pidetään maailmalla koulutuksen mallimaana, ylipäätään esitetään näin perinteistä hallinnollista toimea ratkaisuksi sinänsä aitoon toisen asteen ongelmaan. Ympäri maailmaa löytyisi hänen mukaansa erilaisia malleja joustavista ratkaisuista nuorille, jotka eivät vielä peruskoulun jälkeen tiedä, mitä haluaisivat tehdä, tai joille koulumainen opiskelu ei yksinkertaisesti sovi.

Pasi Sahlberg tunnetaan suomalaisen koulutuspolitiikan huippuasiantuntijana. Hän työskentelee tällä hetkellä Australiassa New South Walesin yliopiston Gonski-instituutin apulaisjohtajana. Hän on myös yksi Skotlannin pääministerin koulutuspolitiikan neuvonantajista.

Lakiesitys eduskuntaan syksyllä

Oppivelvollisuusiän nostaminen on yksi Sanna Marinin hallituksen rakenteellisista uudistuksista. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaisi peruskoulun jälkeen myös toisen asteen opinnot eli ammattikoulun tai lukion. Hallituksen mukaan tämä nostaisi nuorten työllistymisastetta sekä vähentäisi syrjäytymistä. Nyt noin prosentti alle 21-vuotiaista nuorista jää täysin työn ja koulutuksen ulkopuolelle.

Lakiesitys oppivelvollisuuden laajentamisesta on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä.

Toteutuessaan oppivelvollisuuden laajentaminen tarkoittaisi myös maksuttomia oppimateriaaleja kuten kirjoja ja tietokoneita toisen asteen opiskelijoille. Pasi Sahlberg huomauttaa, että oppivelvollisuusiän nostoon ja toisen asteen opintojen rahoittamiseen pantavat eurot ovat väistämättä pois muualta koulutuksesta.

– Ei tarvitse katsoa kuin OAJ:n listaa asioista, jotka tulisi ensin hoitaa kuntoon niin ymmärtää, ettei varsinkaan tämän koronaepidemian jälkeen suomalaisella yhteiskunnalla koskaan tule olemaan rahaa edes näiden asioiden korjaamiseen, saati sitten oppivelvollisuusiän nostamiseen, hän sanoo.

Lue aiheesta lisää Verkkouutisten Plus-osiosta.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt