LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Heljä Misukka: Koulutusmiljardi vai ei?

Kirjoittajan mukaan opetusalan väki ei aio tyytyä vähempään kuin mitä on luvattu.

Hallitustunnustellut ovat lopuillaan SDP:n, Keskustan, Vihreiden, Vasemmiston ja RKP:n voimin. Kaikki viisi puoluetta ovat luonnollisesti asettaneett tavoitteita vaaliohjelmissaan ja ilmaisseet näkemyksiään neuvottelujen alla ja vaaliväittelyissä. Koska vaalien voittajat pitivät keskeisenä kärkenä koulutukseen liittyviä tavoitteittaan, kuten ”koulutusmiljardia” ja ”koulutuksen kunnianpalautusta”, tulevat hallitusohjelman koulutuspoliittiset ratkaisut herättämään suurta mielenkiintoa.

Jos käy läpi hallitusta muodostavien puolueiden vaaliohjelmia ja -lupauksia, on sanottava, että niissä on paljon hyviä aloitteita ja ehdotuksia. Koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta on leikattu kahden hallituskauden kuluessa karkeasti noin kaksi miljardia euroa ja se on näkynyt oppijoiden ja opettajien arjessa. Vihreiden tarjous, noin miljardi, on korkein, mutta myös demarit ovat luvanneet vaihtoehtobudjetissaan 600-700 miljoonan euron panostusta. Opetusalan väki ei aio tyytyä vähempään kuin luvattu on. Petytty on liian monta kertaa.

Jos puolueviisikko pitää tavoitteistaan kiinni, voi tämä hallitus jäädä historian kirjoihin sen kunnianhimoisesta ja uutta rakentavasta sivistys- ja tulevaisuuspanostuksesta. Toki on keskeistä myös se, mihin rahaa laitetaan. Sitä ei kannata huiskia mihin sattuu, vaan tarkasti valittuihin kohteisiin. Jos toisen asteen maksuttomuus esimerkiksi toteutetaan ilman mitään velvoitteita opiskelijoille tai koulutuksen järjestäjille tai panostausta itse oppimiseen, opetukseen ja perustaitojen vahvistamiseen ei tule, kyse on sosiaalisesta tulonsiirrosta, ei niinkään koulutuksen kehittämisestä.

Jos katse suunnataan varhaiskasvatuksen tavoitteisiin, tulevat hallituspuolueet tavoittelevat mm. subjektiivisen oikeuden palauttamista, ryhmäkokojen pienentämistä sekä maksuttoman esiopetuksen muuttamista kaksivuotiseksi eli alkamaan viisivuotiaana. Koulun aloituksen joustavoittaminen ja pienten lasten koulu ovat tavoitteissa. Peruskoulun osalta huonosti toimivan oppimisen tuen uudistaminen ja sielläkin ryhmäkoon pienentäminen oppilaiden ja opettajien koulukohtaisesta suhdeluvusta säätämällä on ainakin vihreiden ja vasemmiston tavoitteita.

Ammatilliseen koulutukseen on monin eri tavoin luvattu rahaa lisää. Keskusta on luvannut 1 000 opettajaa ja ohjaajaa lisää, mutta rahoitusta halutaan ilmeisesti kohdentaa enemmänkin yrityksissä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen kuin oppilaitosten lähiopetuksen saamiseen edes kohtuulliselle tasolle. Vääntöä on varmasti käyty siitä, meneekö lisäys sittenkin ammatillisen koulutuksen kurjistettuun perusrahoitukseen.

Korkeakoulujen osalta vähintä mitä voidaan odottaa, on korkeakoulujen indeksien palauttaminen, joka jo onkin ns. teknisessä kehyksessä. Sen sijaan luvattuja korkeakoulujen aloituspaikkoja ei ilman rahoitusta voi lisätä. Lisäksi korkeakouluille on luvattu lisää autonomiaa. Jatkuvan oppimisen uudistamista tavoittelevat kaikki ja hyvä niin.

Millaisella mallilla lähdetään liikkeelle oppivelvollisuuden uudistamiseksi? Se onkin uuden hallitusohjelman mielenkiintoisimpia kysymyksiä, koska ratkaisu on herättänyt suurta intohimoa ja poliittisia kiistoja. Nähdäänkö oppivelvollisuuden varhaiset vuodet panostamisen arvoisena vai painottuuko toinen aste? Millaisia panostuksia tulee peruskouluun, jotta perustaidot vahvistuisivat ja auttaisivat sitä kautta suorittamaan toisen asteen koulutuksen loppuun saakka?

Yhteensä viiden puolueen ehdotukset maksavat arviolta noin miljardin. Se on saman verran, kuin OAJ on laskenut omien ehdotustensa hinnaksi. Toki sisällöt eivät ole aivan yksi yhteen.

Viime aikaisessa poliittisessa keskustelussa on onneksi painottunut se, ettei koulutus ole vain menoerä, vaan nimenomaan tulevaisuusinvestointi. Suomen menestys perustuu viisaaseen koulutuspolitiikkaan, jossa uudistukset resursoidaan oikeasti ja koko koulutuspoluista pidetään huolta.

Heljä Misukka

Heljä Misukka

Heljä Misukka on OAJ:n koulutusjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt