OAJ:n valtuuston mielenilmaus Helsingissä toukokuussa 2015. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Outi Alanko-Kahiluoto: Koulutuksen leikkaukset tuntuvat jo kipeästi

Nuoret kertovat surullisia tarinoita. Yhtenä päivänä viikossa ei ole lainkaan koulua.

Uusimmat selvitykset ja tutkimukset antavat vahvoja signaaleja siitä, että hallituksen politiikka on ollut vahingollista ammatillista opetusta kohtaan. Leikkaukset tuntuvat jo opiskelijoiden arjessa. Hallitus on jättänyt ammatillisten oppilaitosten opiskelijat oman onnensa varaan.

Yle nosti tällä viikolla uutisessaan esiin surullisia tarinoita ammatillisista oppilaitoksista. Nuoret kertovat surullisia tarinoita opetuksen vähyydestä: yhtenä päivänä viikossa ei ole lainkaan koulua. Opiskelijat eivät tiedä, miten eri kursseille pääsee. Tilanne on opiskelijoille monin tavoin turhauttava.

Juha Sipilän hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa.

Leikkaukset ovat johtaneet muun muassa opettajien irtisanomisiin, aloituspaikkojen karsimiseen ja lähiopetuksen vähenemiseen. Hallituksen ammatillisen opetuksen reformi siirsi lisäksi opetuksen painopistettä lähiopetuksesta kohti työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Nämä yhdessä ovat johtaneet siihen, että ammatillisessa koulutuksessa olevilla nuorilla on entistä vähemmän tukea antavia aikuisia ympärillään.

Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n AMIS 2018 -tutkimus kertoo huolestuttavia merkkejä hallituksen koulutusleikkausten vaikutuksista. Tämän tuoreen tutkimuksen mukaan lähes puolet opiskelijoista toivoo, että opettajilla olisi enemmän aikaa jutella heidän kanssaan. Lähiopetuksen määrän vähentäminen näkyy selvästi.

Myös ammatillisten opintojen keskeyttäminen on kääntynyt kasvuun viime vuosina, mikä käy ilmi Opetushallituksen keväällä julkaisemasta selvityksestä. Lukuvuonna 2016–2017 koulutuksen keskeytti keskimäärin 11,4 prosenttia opiskelijoista. Kolme vuotta aiemmin vastaava luku oli vain 8,6 prosenttia.

Yli parikymppiset, joilla ei vielä ole toisen asteen tutkintoa, keskeyttävät opintoja paljon keskimääräistä enemmän. Näiden nuorten avuksi on kehitetty nuorten aikuisten osaamisohjelma. Mutta myös sen rahoitus on laskettu murto-osaan vuonna 2018.

Me-säätiön ja THL:n syyskuussa julkaistun Syrjäytymisen dynamiikka -tietoaineiston mukaan yksi keskeisimmistä nuorten syrjäytymistä ennustavista tekijöistä on, että nuorella ei 25 ikävuoteen mennessä ole toisen asteen eli lukion tai ammatillisen oppilaitoksen tutkintoa.

Suomessa tarvitaan jokaisen ihmisen osaamista ja panosta. On myös selvää, että pelkkä peruskoulu ei enää anna riittäviä valmiuksia nykypäivän työelämään, vaan toisen asteen tutkinto on erittäin tarpeellinen.

Kaikelle koulutukselle varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja ammatilliseen koulutukseen on palautettava se arvo ja kunnia, mikä sille Suomessa kuuluu – niin puheissa, uudistuksissa kuin kylmänä käteisenä koulutuksen määrärahoissa.

Nuorisotakuu on erinomainen ajatus, mutta säästöjen vuoksi se ei tällä hetkellä toteudu käytännössä. Se tulisi resursoida paremmin huomioiden nuorten aikuisten osaamisohjelman kaltaiset projektit, joilla nuoria saadaan tuettua tehokkaasti.

Tarvitaan toimia: maksuton toinen aste, enemmän lähiopetusta, tukea riskiryhmässä oleville nuorille, aidosti toimiva nuorisotakuu.

On kestämätöntä säästää koulutuksesta ja opiskelijoiden ohjauksesta. Ne ovat säästöjä nuorten tulevaisuudesta.

Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluoto

Outi Alanko-Kahiluoto on vihreiden kansanedustaja.