Verkkouutiset

Koulut pysyvästi liikkuviksi

BLOGI

Suomalaisissa kouluissa on ollut vallalla liikkumattomuutta korostava toimintakulttuuri.
Sinuhe Wallinheimo
Sinuhe Wallinheimo
Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

On varmasti rehellistä myöntää, että hallituskauden erilaiset kärkihankkeet eivät kaikki ole olleet menestystarinoita. Valtion on tietyillä sektoreilla esimerkiksi vaikea valita niin sanotut voittajat, johon kannattaa avoimessa markkinataloudessa panostaa aiheuttamatta markkinahäiriöitä. Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy.

Erinomainen esimerkki onnistuneesta kärkihankkeista on Liikkuva koulu –hanke, jota toteutetaan tällä hetkellä valtakunnallisesti yhtenä kärkihankkeista. Perimmäinen tavoite Liikkuva Koulu –hankkeessa on ollut suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Siihen on myös ollut tarvetta.

Kuluvan vuosikymmenen alussa tehdyissä eurooppalaisissa lasten ja nuorten liikuntaa mittaavissa vertailussa kävi ilmi, että Suomi on jäänyt peränpitäjäksi. Samalla ikäryhmän sisällä oleva jako paljon liikkuviin ja täysin liikkumattomiin lapsiin ja nuoriin on vuosi vuodelta kärjistynyt.

Pahimmillaan suomalainen lapsi ja nuori ottaa päivässä alle 4000 askelta, reippaasti alle puolet päivän liikuntasuosituksista. Jos kehityksen suuntaa ei muuteta monien elintapasairauksien, kuten kakkostyypin diabetes, määrä tulee räjähtämään käsiin tulevina vuosikymmeninä.

Hätkähdyttävää on myös se, että kolmasosa 8.-9.-luokkalaisista koululaisista ei viihdy koulussa tai ei pidä koulunkäynnistä. Vaikka syitä tähän on monia, yksi selittävä tekijä on suomalaisten koulujen liikkumattomuutta korostanut toimintakulttuuri. Tähän Liikkuva koulu –hankkeessa on haettu muutosta. Hankkeen pohjana ovat kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset liikunnan merkityksestä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Niiden mukaan riittävä liikunnan määrä, hyvä fyysinen kunto ja hyvät motoriset taidot ovat yhteydessä hyvään koulumenestykseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Erityisesti koulupäivän aikaisen liikkumisen on havaittu olevan hyödyllistä oppimistulosten näkökulmasta.

Toiseksi liikunnan lisäämisellä koulupäivään on todettu olevan vaikutusta koulussa viihtymiseen. Liikunnan kautta lisääntyvä itsetunto ja parempi toimeliaisuus näkyvät suurempana oppitunneilla osallistumisena ja parempana työrauhana.

Tuloksia on myös jo saatu. Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan Liikkuva Koulu -ohjelman hyödyt nähdään jo nyt opettajien arvioina oppilaiden aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymisenä sekä rauhattomuuden vähentymisenä. Koulujen ilmapiirin arvioidaan yleisesti parantuneen. Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteet liitetäänkin kokonaisvaltaisesti oppilaiden hyvinvointiin.

Ohjelman menestyksen yhtenä keskeisenä syynä on ollut se, että kuntien sijasta koulut itse ovat saaneet päättää siitä, miten käyttävät valtionavustuksen, kunhan sillä on edistetty ohjelman tavoitteiden toteutumista. Luottamus maailman parhaisiin opettajiin kantaa hedelmää.

Tulevassa budjettiriihessä ja seuraavassa hallitusohjelmaneuvottelussa pitääkin varmistaa se, että nyt toteutetusta kärkihankkeesta tehdään pysyvä olotila Suomen kouluissa. Samalla uudeksi kunnianhimoiseksi tavoitteeksi pitää ottaa liikunnan määrän lisääminen edelleen lasten ja nuorten koulupäivässä tulevana vuosikymmenenä.

Liikkuvan koulun kautta saatavaa liikunta-aktiviteettia voisi lisätä kahteen tuntiin päivässä. Lisäksi, olisi hyvä, jos edes peruskoulussa liikuntaa olisi tarjolla kolme kertaa viikossa koulutetun opettajan vetämänä. Tutkijoiden mukaan tämä kokonaisuus, kahdeksan tuntia liikunnallista aktiivisuutta viikossa, olisi se taso, joka ikäluokkatasolla johtaisi fyysisen kunnon nousuun ja liikunnallisen elämäntavan pohjan luomiseen.

Ilmainen tämä ratkaisu ei toki olisi. Vuosikustannus kunnille yhden viikkotunnin lisäyksestä on noin 2,5 miljoona euroa/luokka-aste. Silti väitän, että tämän rahan saisimme kyllä monin verroin takaisin hyvinvoivempien suomalaisten kautta. Siksi sitä pitäisi vakaasti harkita.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)