Miksi luku- ja laskutaito heikkenevät, kirjoittaja kysyy. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Anna-Kaisa Ikonen: Koulun saa vieläkin paremmaksi

Anna-Kaisa Ikosen mielestä varhaisiin vuosiin satsaaminen on viisasta.

Joskus kaukaa näkee paremmin.

Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa erinomaisia tuloksia. Meille on tullut lähes itsestäänselvyydeksi, että koulumme ovat hyviä. Tulin ajatelleeksi asiaa, kun edustin Suomea Brysselissä Unescon globaalissa opetusministerikokouksessa. Siellä keskustelun aiheena oli, miten koulutuksen avulla rakennetaan kestävää kehitystä ja parempaa tulevaisuutta sekä vähennetään epätasa-arvoa. Tuossa kokouksessa sain kokea hyvin konkreettisesti, miten korkealle suomalaista koulutusjärjestelmää maailmalla arvostetaan.

Monissa maissa ei ole lainkaan itsestäänselvyys, että peruskoulu on tarkoitettu koko ikäluokalle tai että se on maksuton kokonaisuus, johon kuuluu opetus, oppimateriaalit, kouluruokailu, terveydenhoito, hammashoito ja koulumatkat. Meillä Suomessa oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen kiinnitetään paljon huomiota.

Erityistä meillä on myös se, että opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja sitoutuneita. Ammattimaisesti laaditut opetusuunnitelmat luovat pohjan opetuksen sisällölle. Monilla mailla on pulaa pätevistä opettajista ja on esitetty arvio, että vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisesti tarvittaisiin jopa 69 miljoonaa opettajaa, jotta kaikilla olisi pääsy perus- ja toisen asteen koulutukseen.

Koulutusjärjestelmämme on lisäksi kattava. Noin kolme neljäsosaa työikäisestä väestöstä on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon ja vain alle prosentti jää ilman peruskoulun päättötodistusta.

Joskus kuitenkin läheltä näkee tarkemmin.

Ei kaikki ole hyvin meilläkään. Olemme huolissamme kasvavasta eriarvoisuudesta, joka näkyy mittauksissa jo 10 vuoden ajalta: pojat jäävät välillä jälkeen tytöistä, perheiden taustan vaikutus sekä alueelliset erot ovat kasvussa. Samaan aikaan luokassa on niitä, jotka tarvitsevat paljon tukea pysyäkseen mukana ja toisaalta lahjakkuutta, jonka kehittymistä tulisi kyetä tukemaan paremmin sopeuttamalla opetusta ylöspäin. Moni opettaja kertoo kokevansa riittämättömyyden tunnetta näissä ristipaineissa. On sisäilmaongelmia. On kiusaamista.

Läheltä näkee myös sen, ettei ongelmiin jäädä makaamaan, vaan ratkaisuja haetaan. Varhaisiin vuosiin satsaaminen on viisasta. Perusta oppimiselle, sosiaalisille taidoille ja terveille elämäntavoille luodaan jo päiväkodissa. Siksi parasta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä on antaa hyvä pohja jo lapsena; kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumista laajentamalla esiopetus kaksivuotiseksi ja laajentamalla maksuttomuutta. Samalla on tuettava erityisesti poikien lukutaitoa. Ja koska emme tiedä, millaisia ovat tulevaisuuden työpaikat, on myös sytytettävä oppimisen palo ja vahvistettava oppimisen taitoja, jotka kantavat läpi elämän. Opin tie ei tämän päivän lapsilla pääty koulun myötä. Tämän päivän koululaisella voi olla yli kymmenen työtä aikuiselämänsä aikana – niistä montaa ei vielä ole edes keksitty.

Illalla lukiessani lapsille iltasatua ja puhuessamme koulupäivästä mieli palaa taas läheltä kauas. Vaikka luvut ovat parantuneet merkittävästi, yhä 64 miljoonaa alakouluikäistä ja 61 miljoonaa yläkouluikäistä jää koulun ulkopuolelle. Eikä koulutuksen laatu kaikkialla kouluissakaan ole häävi: yli puolet maailman ala-ja yläkouluikäisistä lapsista ja nuorista ei opi perusluku- ja laskutaitoa koulussa käymisestä huolimatta. Omien lasteni kohdalla minun ei ole koskaan tarvinnut olla huolissani, oppivatko he lukemaan tai mitä koulua he kotikaupungissamme käyvät, koska jokainen koulu on hyvä koulu.

Huolehditaan, että näin on täällä jatkossakin ja viedään hyviä käytäntöjämme myös muiden maailman lasten hyväksi. Koulutuksesta Suomi tunnetaan. Tehdään osamme maailmassa antamalla tämä osaamisemme kaikkien käyttöön. Suomi on vuonna 2019 EU-puheenjohtajamaa. Se antaa tähän hyvän mahdollisuuden.

 

Anna-Kaisa Ikonen

Anna-Kaisa Ikonen

Kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt