Oppilaan oppimistuloksiin vaikuttaa, millaisessa luokassa oppilas opiskelee. Tätä olettamusta tukevat Ninja Hienosen väitöstutkimuksen tulokset, todetaan Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan oppimistuloksiin voivat vaikuttaa luokan koko ja se, millaisia oppilaita luokassa opiskelee.
Tutkimuksessa luokan merkitystä tutkittiin luokkakoon ja luokanmuodostuksen näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin erityistä tukea saavien oppilaiden oppimistuloksia suhteessa siihen, olivatko he yleisopetuksen luokilla vai erityisluokalla.
Aineistona käytettiin laajoja oppilasaineistoja perusopetuksen ala- ja yläluokilta, joissa oppilaiden osaamista mitattiin erilaisilla päättelyä vaativilla oppimaan oppimisen tehtävillä. Lisäksi hyödynnettiin oppilaiden kouluarvosanoja sekä oppilaiden itsearvioimaa motivaatiota.
Tukea saavat oppilaat
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppilaiden saama tuki jaetaan kolmelle tasolle.
Yleistä ja tehostettua tukea tarjotaan yleisopetuksen luokassa. Erityistä tukea saavien oppilaiden opetuksen toteutuspaikka vaihtelee yleisopetuksen ryhmästä erityiskoulun erityisryhmään ja opetus näissä ryhmissä voi olla koko- tai osa-aikaista.
Väitöstutkimuksen mukaan yleisopetuksen luokissa opiskelevat tehostettua ja erityistä tukea saavat oppilaat opiskelivat keskimäärin pienemmissä luokissa. Luokkakoolla ei kuitenkaan ollut suoraa yhteyttä oppilaiden suoriutumiseen osaamistehtävissä.
– Tämä ei tarkoita, ettei oppilasmäärällä olisi merkitystä. Se voi kuitenkin tarkoittaa, että suurempi merkitys on sillä, millaisia oppilaita luokassa on, Hienonen kertoo.
Tukea saavat oppilaat näyttivät yleisopetuksen luokassa hyötyvän siitä, että samassa luokassa oli muitakin tukea saavia oppilaita.
– Tämä edellyttää, että tukea saavien oppilaiden määrä luokassa on sellainen, että tarvittava tuki pystytään järjestämään, Hienonen täsmentää.
Koulujen sisällä eritasoisia luokkia
Erityistä tukea saaneet oppilaat eivät eronneet osaamistehtävissä sen perusteella, opiskelivatko he pääsääntöisesti yleisopetuksen luokalla vai erityisluokissa. Erityisluokilla oppilailla oli kuitenkin korkeampia arvosanoja.
– Lisäksi oppilaiden oppimismotivaatiossa havaittiin eroja niin, että erityisluokissa opiskelevilla oppilailla oli korkeampi motivaatio menestyä opinnoissa hyvin ja saavuttaa hyviä arvosanoja, Hienonen täsmentää.
Oppilaat, jotka opiskelivat yhdessä tukea saavien oppilaiden kanssa, erosivat matalammalla lähtötasollaan osaamistehtävissä niiden luokkien oppilaista, joissa ei ollut tukea saavia oppilaita.
– Tulokset eivät kuitenkaan kerro siitä, että tukea saavilla oppilailla olisi negatiivinen vaikutus muihin oppilaisiin. Sen sijaan tulokset kertovat siitä, että koulujen sisällä oppilaita ryhmiteltäessä syntyy eritasoisia luokkia, mikä puolestaan kertoo koulujen tarpeesta hallita moninaista oppilasjoukkoa, Hienonen tiivistää.
Luokan oppilaskokoonpanolla on merkitystä
Hienosen mukaan tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tukea saavien oppilaiden opetuspaikkaratkaisut koskettavat kaikkia oppilaita.
Mitään yksiselitteistä ratkaisua sille, millainen luokka erityistä tukea saavalla oppilaalle on paras, ei tämän tutkimuksen perusteella voida antaa.
– Selvää kuitenkin on, että luokalla ja luokan oppilaskokoonpanolla on merkitystä oppilaan opiskelulle ja näistä seurauksista tarvitaan tietoa koulujen päätöksenteon tueksi, Hienonen summaa.
KM Ninja Hienonen väittelee perjantaina 25.9.2020 erityispedagogiikan alaan liittyvällä tutkimuksellaan ”Does class placement matter? – Students with special educational needs in regular and special classes”.
