X
SULJE MAINOS

Koululaisilla suuria eroja nettilukutaidoissa

Tuore tutkimus osoittaa, että jo kuudesluokkalaiset eroavat merkittävästi nettilukutaidoiltaan.

Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -tutkimusohjelman eSeek-hankkeessa on selvitetty, miten hyvin koululaiset hallitsevat netissä tarvittavia, varsin vaativia lukutaitoja. Viime syksynä noin 160 kuudesluokkalaisen nettilukemisen taitoja arvioitiin avointa internetiä simuloivassa oppimisympäristössä.

Koululaisilta vaaditaan uudenlaisia lukutaitoja, eli netin käyttäjän on osattava hakea tietoa, arvioida informaatiota kriittisesti, hyödyntää useita eri lähteitä oppimisessaan ja kertoa oppimastaan muille.

Tutkimuksen mukaan osa oppilaista hyödyntää taitavasti nettilähteitä oppimisessaan, kun taas osalla on vaikeuksia kaikilla nettilukutaidon osa-alueilla.

– Heikoille nettilukijoille ei muodostu jäsentynyttä kokonaiskuvaa netissä tutkittavasta asiasta. Tyttöjen nettilukutaidot olivat tiedonhakua lukuun ottamatta poikia parempia kaikilla nettilukemisen osa-alueilla, kertoo tutkimushankkeen johtaja, psykologian professori Paavo Leppänen Jyväskylän yliopistosta.

Kriittinen arviointi vaikeaa

Nettilukutaidon osa-alueista informaation kriittinen arviointi oli monille oppilaille vaikeaa.

– Melkein puolet oppilaista suhtautui kritiikittömästi kaupallisesti värittyneeseen informaatioon ja vain joka viides oppilas tunnisti nettisivun kaupallisuuden. Sitä vastoin asiantuntijatekstin luotettavuuden arvioiminen sujui paremmin, kertoo tutkijatohtori Carita Kiili Jyväskylän yliopistosta.

Noin seitsemän kymmenestä oppilaasta osasi perustella asiantuntijasivun luotettavuutta.

– Oppilaat hallitsevat melko heikosti myös sähköpostiviestintään liittyviä käytäntöjä. Monien oppilaiden sähköpostiviestit muistuttivat pikaviestittelyä, Kiili sanoo.

Alustavien havaintojen mukaan peruslukutaidon taso vaikuttaa tiedonhaussa suoriutumiseen.

– Hitaiden lukijoiden ryhmään kuuluneet kuudesluokkalaiset tunnistivat hakutulosten joukosta relevantin nettilinkin muita oppilaita heikommin. He olivat myös tiedonhaussaan hitaampia. Sujuvien lukijoiden peruslukutaidolla ei kuitenkaan näytä olevan yhteyttä tiedonhaussa suoriutumiseen. Tämä kertoo siitä, että nettitiedonhakuun liittyy jotain erityistä, kuvailee professori Leppänen.

Tutkijat ovat selvittäneet silmänliikkeiden kuvaamisen ja oppilaiden tekemien testien avulla erityisesti nettilukutaitoihin liittyviä kognitiivisia taitoja ja aivojen prosesseja.

Mittaamalla aivojen toimintaa EEG:hen pohjautuvalla menetelmällä ja samanaikaisesti kuvaamalla silmänliikkeitä tutkijat ovat kartoittaneet esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, kuvien ja tekstin yhdistämiseen sekä niiden ymmärtämiseen liittyviä aivotoimintoja.

Alustavien havaintojen mukaan nettitehtävissä keskimääräisesti suoriutuneet oppilaat vertailivat tiedonhakutehtävän kannalta olennaisia hakutuloksia keskenään ja katsoivat vain vähän epäolennaisia hakutuloksia.

– Oppilaat osasivat myös poimia olennaisia asioita lukemiltaan nettisivulta. He kiinnittävät kuitenkin vain harvoin huomiota asioihin, joita he voisivat hyödyntää nettisivun luotettavuuden arvioimisessa, kertoo tutkijatohtori Jarkko Hautala Jyväskylän yliopistosta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt