LKS 20200518 Koululaiset jonottivat mallikkaasti turvaväleissä kouluun pääsyä Jokiniemen peruskoulun pihalla Vantaalla 14. toukokuuta 2020. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Satu Schauman: Kouluilla politikoinnin soisi loppuvan

Koulujen avaamisen vaikutuksesta epidemian etenemiseen ei voi toistaiseksi sanoa vielä mitään.

Lähetin omat 13- ja 10-vuotiaat lapseni tänään hyvillä mielin kouluun. Osassa perheistä huolta ovat aiheuttaneet kuitenkin tietoon tulleet koronatartunnat ja -altistukset liittyen Uudellamaalla sijaitseviin kouluihin. Mielessä on saattanut käväistä ajatus, oliko koulujen avaaminen sittenkään niin turvallista, kuin poliitikot ja viranomaiset ovat meille uskotelleet.

Lyhyt vastaus tähän: me emme vielä tiedä.

Porvoo tiedotti eilen Linnajoen koulun oppilaan koronavirustartunnasta, minkä takia virukselle altistuneet 17 oppilasta ja neljä koulun opettajaa on määrätty kotikaranteeniin.

Sipoo taas suositti eilen osaa Söderkulla skolan oppilaista siirtymään tilapäisesti etäopetukseen, koska osa koulun opettajista ja koulunkäynnin ohjaajista oli ollut kontaktissa koronavirustartunnan saaneeseen henkilöön.  Oppilaat eivät ole virukselle altistuneet.

Helsinki kertoi tänään, että Itäkeskuksen peruskoulussa yksi oppilas ja kaksi koulun henkilökuntaan kuuluvaa on asetettu kotikaranteeniin koronavirusaltistuksen vuoksi. Lisäksi Kannelmäen peruskoulussa kotikaranteeniin on asetettu 14 oppilasta ja neljä koulun henkilökuntaan kuuluvaa.

Hallituksen päätöksellä peruskoulut siirtyivät Suomessa lähiopetukseen viime torstaina. Päätös perustui terveydenhuollon asiantuntijoiden näkemykseen, ettei koulujen suljettuna pitäminen ole epidemian kannalta enää välttämätöntä ja opetus voidaan järjestää niissä turvallisesti.

Koulut ehtivät siis olla vain kaksi päivää auki, kun koronavirus jo iski – näinkö? Tilanne tarjoaa monille mahdollisuuksia halpahintaiseen politikointiin ja ihmisten pelotteluun – faktoista välittämättä. Ne, jotka alunperinkin vastustivat koulujen avaamista, ovat saattaneet todeta sosiaalisen median keskusteluissa: ”mitäs minä sanoin!”

Kehotan kuitenkin itse kutakin malttiin. Sekä pitäytymään etenkin tosiasioissa.

Ensinnäkin: koulujen avaamisen vaikutuksesta koronavirusepidemian etenemiseen meillä ei tässä vaiheessa voi olla vielä tietoa. Viruksen itämisaika on keskimäärin viisi päivää, testaukset päälle. Käytännössä vasta parin viikon päästä pystymme sanomaan varmasti, onko kouluissa tapahtunut (jatko)tartuntoja eli onko epidemia käytännössä lähtenyt niissä leviämään.

Toistaiseksi ei ole myöskään ilmennyt mitään uutta, mikä kyseenalaistaisi tietoja siitä, että lapset sairastavat koronaviruksen yleensä lievänä ja tartuttavat sitä aikuisia vähemmän.

Ilmi tulleet koronatapaukset ja -altistukset saattavat antaa viitteitä kuitenkin varotoimien onnistumisista. Vertailun vuoksi on hyvä muistaa, miten Viikin normaalikoulussa maaliskuun alussa ilmi tullut koronavirustartunta johti kyseisessä koulussa jopa sadan ihmisen asettamiseen karanteeniin, vaikka epidemia ei koulussa sittemmin levinnytkään.

Toiseksi: koronavirus on edelleen Suomessa, vaikka rajoitustoimet ovatkin purreet siihen odotettua paremmin. Nyt ilmenneet tiedot uusmaalaisista kouluista kuvastavat lähinnä olemassa olevaa tilannetta.  Suomessa on yli 2 0000 peruskoulua, joissa opiskelee yli puoli miljoonaa oppilasta sekä työskentelee tämän lisäksi iso joukko opettajia ja muuta opetushenkilöstöä. On jokseenkin selvää, että koronavirusta tai sille altistumista tuonkokoisessa joukossa ilmenee.

Vaikka Suomessa pyritään noudattamaan tarkkaa hygieniaa ja huolehtimaan turvaväleistä, täysin ”korona-vapaita alueita” ei yhteiskunnassamme valitettavasti ole. Viruksen voi saada melkeinpä mistä vain, jos huono tuuri käy.

Kun kesäkuun alussa monet ravintolat ja museot avaavat taas ovensa ja kokoontumisrajoituksia höllennetään, kannattaa niin ikään varautua ainakin henkisesti siihen, että tartuntojen määrä saattaa kasvaa.

Itse ajattelen, että meidän täytyy uskaltaa kuitenkin avata yhteiskuntaa heti, kun se on mahdollista. Jos epidemia lähtee jyrkkään nousuun, tilannetta voidaan tarkastella uudelleen ja rajoituksia ottaa taas käyttöön.

Syksyn tilannetta on tässä vaiheessa vielä vaikea ennustaa.

Tällä hetkellä opetushenkilöstö eri puolilla Suomea tekee kuitenkin aivan upeaa työtä sen eteen, että lapset ja nuoret voisivat opiskella kouluissa turvallisesti – vallitsevasta koronavirustilanteesta huolimatta. Tässä ja nyt. Olen saanut omien lasteni kautta seurata, miten opetusta on järjestetty välistä luovasti ulkosalla, kuinka opettajat ovat annostelleet ruokaa kumihanskat kädessä ja ennen kaikkea: miten paljon iloa näihin päiviin on mahtunut.

Vaikka kyse on reilusta parista viikosta ennen kesälomien alkua, ei se tee tästä ajasta monille oppijoille yhtään vähemmän arvokasta.

Satu Schauman

Satu Schauman

Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt