Oppilaita aloittamassa ylioppilaskirjoituksia Kuopion klassillisessa lukiossa tiistaina 16. maaliskuuta 2021. LEHTIKUVA / MATIAS HONKAMAA

Heljä Misukka: Lukio uupuu ristiriitaisiin uudistuksiin

Kirjoittajan mukaan nyt pitäisi kokoontua yhteisen pöydän ääreen ja pohtia, miten uudistukset onnistuivat.

Valtavaa kritiikkiä esitetään toistuvasti korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistusta, erityisesti todistusvalinnan lisääntymistä kohtaan. Uusi valintajärjestelmä otettiin ensimmäisen kerran käyttöön koronakeväänä 2020, jolloin sitä jouduttiin kesken prosessin muuttamaan.

Muutoksia tapahtui paljon muutenkin: etäopetukseen siirryttiin pitkiksi ajoiksi useilla alueilla ja korona lisäsi mielenterveyden ongelmia. Lukion uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon valmistauduttiin paikallisesti ja oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoon samoin. Lisäksi todistusvalinnan merkityksen kasvu, ylioppilaskokeiden uusimisen vyöry ja sen myötä paisunut kokeiden korjaamisurakka kaatui päälle. Tässä on muutamia syitä tilanteen kriisiytymiseen. Lukion opettajat ja lukiolaiset ovat uupumassa työkuorman alle monesta eri syystä.

Miten on tultu tilanteeseen, jossa suuria muutoksia toimeenpannaan koronan keskellä ja epävarmuus sekä resurssien puute kuormittaa lukion arkea? Suuri epäonnistuminen on eri tahojen itsekseen tekemät päätökset, joiden kokonaisvaikutuksia ei ole kukaan arvioinut eikä koordinoinut. Vaikutusarviointi jäi tekemättä monella toimijalla osin tietoisesti, osin tiedostamatta. Eikä kelkka käänny vaikka syitä alkoi kertyä runsaasti.

30 000 koesuoritusta enemmän

Opetusministeriön johdolla valmisteltiin viime hallituskaudella lukiolain uudistus ja eduskunta hyväksyi mm. ylioppilaskokeiden rajattoman uusimisoikeuden kuuntelematta varoituksen sanoja. Opetushallitus on päättänyt uuden opetussuunnitelman, joka sinänsä on hyvä, mutta aikaa muutokselle olisi pitänyt olla enemmän. Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) on riippumaton toimielin, joka työllistää lukioiden opettajia, mutta sillä ei ole minkäänlaista budjettia osoittaa tähän työhön, eikä se ota vastuuta lukioiden kuormittumisesta. Yliopistot puolestaan tekivät todistusvalinnan pisteytysmallin haluamatta kuulla lukion asiantuntijoita, jotka olisivat kyllä osanneet arvioida seurauksia.

Lukiolakia laadittaessa arvioitiin, että uusimisoikeuden vapauttamisesta seuraa 13 000 koesuoritusta vuodessa enemmän. Valvontatyön lisääntyvää määrää ei huomioitu kustannusvaikutusten arvioinnissa, vain tutkintojen määrä ja sekin pieleen. Vuonna 2020 syksyn ja kevään tutkintokertoihin ilmoittautuikin yllättäen 30 000 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2019. Keväällä kokeisiin 2021 ilmoittautuneita on 11 000 enemmän kuin vuoden 2020 keväällä. Kiitos uuden lukiolain keväällä 2022 tutkinnon suorittamisen aloittavien on kirjoitettava viisi koetta yo-tutkinnon suorittamiseksi, mikä lisää määriä entisestään. Miten tästä suoriutuvat kokeita arvioivat opettajat? Onko tämä ylipäänsä kustannustehokasta toimintaa kenenkään näkökulmasta?

Koronan vuoksi YTL lisäsi vielä koepäivien määrää. Yo-kokeen painoarvon kasvu johtaa hurjiin koemääriin, kun mikään ei rajoita uusimista. Se voi johtaa myös opintojen tahalliseen pitkittämiseen, kun oppivelvollisuuden myötä maksuttomasta lukiokoulutuksesta ilmaisine matkoineen nauttiminen on mahdollista 20 vuotiaaksi. Onko sen kustannuksia yhteiskunnalle arvioitu? Kuka seuraa sitä, suoritetaanko lukio jatkossa mieluummin neljässä vuodessa kuin kolmessa? Sehän ei takaa yhtään parempia yo-koearvosanoja kenellekään, mutta joku voi niin ajatella.

Entä miten yliopistojen sisäänpääsyjen pisteytysmalli ohjaa lukiolaisia (ja sitä kautta peruskoululaisia) ainevalintoihin? Kuka hyötyy siitä, että lukiolaiset jättävät ns. ylimääräisiä kieliä valitsematta, koska kielistä saa vähemmän pisteitä kuin joistain muista aineista. Tai että filosofiaa opiskelemaan haluava lukee fysiikkaa, koska se kannattaa sisäänpääsyn kannalta? Vaikka lukiota on haluttu kehittää yleissivistävänä koulutusmuotona, tulosajattelu ja yliopistot viittaavat siihen kintaalla. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta on ilmeisen paljon järkevämpi.

Korkea aika pysähtyä

Todistusvalinta on periaatteessa hyvä ratkaisu, koska sen piti toimiessaan vähentää kaksinkertaista lukustressiä yo-kokelailta. Mutta sen ohjausvaikutus lukio-opiskeluun johtaa myös yliopistojen kannalta nurinkurisiin seurauksiin: opiskelijat tulevat opintoihin heikommalla kielitaidolla ja motivaatiota siihen opinalaan, johon pyritään, ei juurikaan arvioida. Yliopistot itse päättävät, miten pisteyttävät hakijansa, mutta systeemiä ei ole mahdotonta muuttaa, varsinkin kun lieveilmiöt ovat jo nyt nähtävissä.

On korkea aika koota yhden pöydän ääreen opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, YTL, lukion arjen asiantuntijat kuten rehtorit, opettajat ja lukiolaiset sekä korkeakoulut puimaan sitä, mikä meni pieleen ja mikä on säilyttämisen arvoista. YTL:n asema ja toimivalta on myös syytä arvioida kertaalleen.

 

Heljä Misukka

Heljä Misukka

Heljä Misukka on OAJ:n koulutusjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt