Työmarkkinoiden nopea toipuminen ja kotitalouksien kulutuksen vahva kasvu yhdistettynä investointeihin ovat olleet Suomen kasvumoottoreina tänä vuonna. Samat tekijät tukevat taloutta myös ensi vuonna, kunnes vienti ja yritysinvestoinnit lopulta ottavat isomman roolin, arvioi SEB-pankki.
Suomen BKT:n SEB ennustaa kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja 3,0 prosenttia ensi vuonna. Kahden vuoden kasvupyrähdyksen jälkeen Suomen talouskasvu hiipuu 1,6 prosenttiin vuonna 2023.
Suomen tavoin myös muiden Pohjoismaiden talouskasvussa nähdään parin vuoden kasvupyrähdys, ja kasvu palaa maltillisemmalle uralle vuonna 2023.
Ruotsin taloudessa aiempaa heikompi kansainvälinen kysyntä, tuotantohäiriöt ja energian hinnannousun aiheuttama paine kulutukselle hidastavat tilapäisesti talouskasvua. Ruotsin kasvuennustetta on tämän vuoksi laskettu ensi vuoden osalta 3,9 prosentista 3,6 prosenttiin. Kuluvalle vuodelle odotetaan 4,5 prosentin kasvua.
Norjan BKT:n ennustetaan kiihdyttävän 2,8 prosentin kasvuun tänä vuonna ja 3,7 kasvuun ensi vuonna.
Myös Tanskan talouden vetureina toimivat kulutus ja investoinnit. Tänä vuonna Tanskan BKT kiipeää 5,0 prosenttia ja 3,5 prosenttia ensi vuonna. Vuonna 2023 Tanskan odotetaan lähestyvän täystyöllisyyttä.
Mitä tekevät keskuspankit?
Korkea inflaatio, palkannousupaineet ja kapasiteetin käyttöaste pakottavat muun muassa Yhdysvaltain keskuspankin nopeuttamaan ohjauskoron nostoa. Euroopassa puolestaan hintojen nousut kohdistuvat lähinnä energiaan, ja Euroopan keskuspankilla ei ole välitöntä tarvetta koronnostoille.
– Mielenkiintoinen kysymys on se, että joutuuko FED tappamaan talouskasvun inflaation hellittämiseksi, pohtii SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen tiedotteessa.
Hiljasen mukaan vuoden 2022 alkupuolella hintojen nousupaineet alkavat heikentyä, joka tulee vähentämään pelkoja siitä, että korkoja jouduttaisiin nostamaan liian paljon ja liian nopeasti.
– Näkemyksemme mukaan Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoa ensi vuoden kesällä tai viimeistään alkusyksyllä, mutta sen ei tarvitse nostaa sitä niin paljon, kuin markkina tällä hetkellä hinnoittelee ja pelkää, hän toteaa.
Hiljasen mukaan EKP ei nosta ohjauskorkoa ensi vuonna, eikä välttämättä edes vielä 2023.Bondiostoja sen sijaan tullaan näkemän enemmän, kuin mitä EKP:n tämänhetkiset päätökset antavat ymmärtää.
SEB julkaisee Nordic Outlook -raportin neljä kertaa vuodessa.
