Kotimaista ruokaa tulee kirjoittajan mielestä suosia julkisissa hankinnoissa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Arto Satonen: Kotimaista ruokapöytään kaikkialla

Kansanedustajan mukaan kotimainen ruoka ei välttämättä ole ulkomaista kalliimpaa.

Julkiset hankinnat ovat merkittävä osa koko elintarvikesektoria. Vuosittain julkisiin laitoksiin, kuten päiväkoteihin, kouluihin ja erilaisiin palveluasuntoihin hankitaan ruokaa 350 miljoonan euron edestä. Kotimaiselle maataloustuotannolle ja elintarviketeollisuudelle on todella tärkeää se, kuinka suuri osa tästä ruuasta on kotimaista.

Valtioneuvoston tavoitteena on ollut nostaa valtion ja kuntien laitoksissa tarjottavan ruuan kotimaisuusaste 80 prosenttiin. Eduskunta on ollut pilottina ja eduskunnassa syötävän ruuan osalta on päästy jo 90 prosentin kotimaisuusasteeseen. Tämän yli on vaikea päästä, koska kotimaista kalaa ei ole riittävästi saatavilla. Jotta kalan kotimaisuusaste voisi nousta, niin kalankasvatuslupia pitäisi saada nykyistä helpommin.

Kun eduskunnan eli yli tuhannen ihmisen työpaikan ruokaa muutettiin kilpailutusprosessissa kotimaiseksi, niin sain olla ravintolatoimikunnan puheenjohtajana siinä keskeisesti mukana. Tuo kokemus osoitti, että kotimaisuuden lisäämisessä onnistutaan, jos halutaan. Vaikka hankintalaki ei sinänsä mahdollista kotimaisen suosimista hankinnoissa, niin se voidaan toteuttaa laatuvaatimuksilla.

Kotimainen ruoka on puhdasta ja eettisesti tuotettua. Näitä asioita voidaan myös huomioida kilpailutuksessa. Esimerkiksi voidaan edellyttää, että possuilla on saparot ja broilereilla nokat. Vastaavanlaisia asioita tuotantomenetelmistä ja vaatimuksiin liittyen on todella paljon. Niitä voidaan käyttää, jos halutaan käyttää.

Seuraava kysymys on, nostaako kotimaisen ruoan käyttäminen merkittävästi kuntien kustannuksia? Tämä tietenkin riippuu kotimaisen ja ulkomaisen ruoan hintaeroista, jotka vaihtelevat eri tuotteissa. Eikä aina suinkaan kotimainen ole kalliimpaa.

Kustannusta arvioitaessa on kuitenkin ymmärrettävä mikä maksaa ja mikä ei. Avainasia on, miten ruoka tehdään. Kun kotikuntani Sastamala perusti keskuskeittiö Servin ja ryhtyi valmistamaan yhdessä pisteessä ruokaa useaan päiväkotiin, kouluun ja palveluasuntoihin, niin työprosessi tehostui niin paljon, että ruokaa tarvittiin tekemään 12 henkeä aiempaa vähemmän. Kun siis eläköitymisen kautta poistui 12 hengen palkkakustannukset sivukuluineen, niin puhutaan lähes puolen miljoonan euron vuosittaisesta säästöstä. Jokainen ymmärtää, että säästyvällä rahalla voi jo ostaa kalliimpiakin raaka-aineita.

Kotimaisuusasteen merkittävä lisääminen kouluissa, päiväkodeissa ja palveluasunnoissa syötävästä ruuasta on siis mahdollista tehdä, kun se halutaan tehdä. Sen tekeminen parantaa ruuan laatua ja ruokaturvallisuutta, edistää kotimaista tuotantoa ja elintarviketeollisuutta, sekä lisää työpaikkoja kotimaassa. Ryhdytään tuumasta toimeen.

Arto Satonen

Arto Satonen

Arto Satonen on kansanedustaja ja suuren valiokunnan puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt