Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita, varoittaa kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistut Safetum Oy.
– Juuri valmistunut vuositilastomme osoittaa, että suomalaisissa kiinteistöissä eletään näennäisturvallisuuden aikaa, Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin sanoo.
Yrityksen mukaan 36 prosenttia sen viime vuonna tarkastamista kiinteistöistä kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään.
– Parhaat taloyhtiöt ovat hoitaneet asian kuntoon, mutta liian monelle taloyhtiölle turvallisuustyö tarkoittaa lakisääteistä paperiharjoitusta, joka ei valitettavasti johda korjaaviin toimenpiteisiin eikä riskien ennaltaehkäisyyn.
Riskeinä listataan muun muassa se, että taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista. Myös alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään, eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa.
Kiinteistöjen tulipaloissa kuolee vuosittain 80–100 suomalaista. Tuomas Jurvelinin mukaan suuri osa palokuolemista voitaisiin estää, jos turvallisuutta mitattaisiin ja kehitettäisiin systemaattisesti.
– Riskien poistamisella voidaan parantaa turvallisuutta nopeasti ja edullisesti. Havaittujen ongelmien suuri määrä viittaa kuitenkin siihen, että Suomessa tapahtuu liian paljon palokuolemia, jotka olisi periaatteessa voitu estää.
Savunpoiston ongelmat hyvin yleisiä
Yksi tärkeimmistä asioista on Jurvelinin mukaan viestintä. Tulipalojen onnettomuustutkinnassa on toistuvasti kiinnitetty huomiota siihen, että asukkaat eivät tunne talojensa pelastussuunnitelmaa. He eivät siis tiedä, miten onnettomuustilanteessa pitäisi toimia. Tulipalojen aiheuttamia henkilö- ja omaisuusvahinkoja voidaan vähentää myös tekniikan avulla. Safetumin pelastustarkastuksissa havaitut tekniset ongelmat liittyvät useimmiten savunpoiston ja palovaroitinten toimintaan.
Vuonna 2016 tehtyjen tarkastusten yhteydessä peräti 61 prosenttia taloyhtiöistä sai huomautuksen savunpoistojärjestelmästä: huollot olivat jääneet tekemättä, laitteisto ei ollut toimintakunnossa, niiden akusto oli vanhentunut tai järjestelmä oli vikatilassa. Palovaroitinjärjestelmän puutteista annettiin huomautus 35 prosentille kohteista.
– Osa taloyhtiöiden palovaroitinjärjestelmistä ei toiminut ollenkaan, Tuomas Jurvelin sanoo.
– Laitteistojen huoltoja laiminlyödään jopa vuosien ajan, koska huollon vastuita ei ole määritelty. Kukaan taloyhtiössä ei silloin tiedä akkujen vanhenemisesta. Sähkökatkoksen sattuessa tällainen järjestelmä mykistyy.
Jurvelinin mukaan Safetumin pelastusvalvojien tekemät havainnot viittaavat siihen, että Suomen nykyinen omavalvontaan perustuva pelastussuunnittelu ei tuota riittävän hyviä tuloksia. Hänen mielestään ensimmäinen suuri askel olisi tietoisuuden lisääminen, julkinen keskustelu ja asennemuutos.
– Taloyhtiöiden ja niiden isännöitsijöiden tulee hoitaa turvallisuus kuntoon vähintään samalla perusteellisuudella kuin ne pitävät huolta porrashuoneiden siivouksesta tai nurmikoiden leikkaamisesta. Tämän lisäksi tarvitaan luultavasti myös tarkennuksia lainsäädäntöön. Sisäministeriön tulisi varmistaa, että pelastussuunnittelu tarkoittaa asukkaiden hyväksi konkretisoituvaa parempaa turvallisuutta eikä viranomaista varten laadittua paperia.
