Sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön työryhmät luovuttivat keskiviikkona mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle (kok.), puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille (ps.). Sisäministeriö on valmistellut siviilitiedusteluun liittyvän mietinnön.
Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta.
Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.
Sisäministeriön mukaan lainsäädännön tavoitteena on mahdollistaa tehokas tiedonsaanti kyseisistä uhkista ja näin tukea valtion ylimmän johdon päätöksentekoa sekä varmistaa sen perustuminen oikeaan, ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.
Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat tulevat yleensä ulkomailta. Siksi ulkomailta saatavilla ja ulkomaita koskevilla tiedoilla on uhkien ennalta estämisessä ja torjumisessa ratkaiseva merkitys.
– Nykyisillä rikostorjuntatoimivaltuuksilla ei voida riittävän varhaisessa vaiheessa havaita kansallisen turvallisuuden uhkia eikä ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Suomi on lähes ainoita länsimaisia demokratioita, jossa ei ole säädetty tiedustelusta, sisäministeriö toteaa.
Vakavat uhat havaittava ajoissa
Sisäministeriön mietinnössä ehdotetaan uuden siviilitiedustelua koskevan luvun lisäämistä poliisilakiin sekä uutta lakia tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa.
Suojelupoliisille esitetään tiedustelutoimivaltuuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Toimivaltuudet pohjautuisivat menetelmällisesti rikostorjunnassa käytettäviin toimivaltuuksiin.
Yksi uusi toimivaltuus, jota Supolle esitetään, on tietoliikennetiedustelu. Sillä tarkoitetaan Suomen rajan viestintäverkossa ylittävään tietoliikenteeseen kohdistuvaa, tietoliikenteen automatisoituun erotteluun perustuvaa teknistä tiedonhankintaa sekä hankitun tiedon käsittelyä.
Tietoliikennetiedustelun käyttämisestä päättäisi tuomioistuin. Se kohdennettaisiin rajattuun viestintäverkon osaan ja tietoa saisi hankkia ainoastaan tuomioistuimen hyväksymiä yksityiskohtaisia hakukriteerejä käyttämällä.
Tietoliikennetiedustelun perusteena pitäisi aina olla toiminta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Tietoliikennetiedustelussa tiedusteluviranomaiselle tulee myös sellaista tietoa, jolla ei ole merkitystä kansallisen turvallisuuden kannalta. Tällaisessa tapauksessa tieto hävitettäisiin.
Sisäministeriön mukaan lakiehdotusten valmistelussa kansalaisen perusoikeuksien suojaan puuttuminen on pyritty rajaamaan niin vähäiseksi kuin mahdollista, ottaen huomioon tiedustelutoiminnan tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavat vaatimukset.
Suojelupoliisin tiedustelullisten toimivaltuuksien lisääntymisen myötä sen esitutkinta- ja pakkokeinotoimivaltuudet poistettaisiin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi. Suojelupoliisi voisi silti osallistua esitutkintaviranomaisen suorittamaan esitutkintaan asiantuntijaviranomaisen ominaisuudessa.
Tiedustelullisten toimivaltuuksien myötä Suojelupoliisiin kohdistettavan laillisuusvalvonnan merkitys korostuu. Suojelupoliisin sisäistä ja ulkoista laillisuusvalvontaa aiotaan tehostaa tehostamaan. Oikeusministeriö on valmistellut tiedustelutoiminnan valvontaa koskevan mietinnön.
Sotilastiedustelulle säädösperusta
Sotilastiedustelulainsäädäntöä valmisteleva työryhmä esittää mietinnössään säädettäväksi lakia sotilastiedustelusta. Esityksen tavoitteena on saattaa puolustusvoimien tiedustelua koskeva lainsäädäntö ajan tasalle sekä täyttää perustuslaista ja Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset.
Työryhmän mukaan tiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa tiedonhankintaa puolustusvoimien tehtäviin liittyvistä vakavista kansainvälisistä uhista siten, että Puolustusvoimilla olisi Suomessa ja ulkomailla toimivaltuudet henkilötiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun ja tietojärjestelmätiedusteluun sekä tietoliikennetiedusteluun.
Sotilastiedustelun tarkoituksena on seurata turvallisuusympäristön kehitystä ja tuottaa tietoa vallitsevasta tilanteesta ylimmän turvallisuuspoliittisen johdon ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Sotilastiedustelu antaa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta.
Lisäksi sotilastiedustelu tukee kansainvälisiin operaatioihin liittyvää päätöksentekoa sekä suomalaisten joukkojen toimintaa ja omasuojaa.
Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat Puolustusvoimien pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos. Laissa säädettäisiin viranomaisten käytössä olevista tiedustelumenetelmistä ja toimivaltuuksien käytöstä päättämisestä sekä tiedustelutiedon ilmoittamisesta, tiedustelukielloista, kansainvälisestä yhteistyöstä ja tietojen rekisteröimisestä.
Puolustusministeriön mukaan valmistelutyössä on otettu huomioon perus- ja ihmisoikeudet ja kuultu laajasti eri sidosryhmiä.
Tiedusteluvaltuutettu valvomaan tiedustelutoimintaa
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.
Valvontajärjestelmän uudistamista tarvitaan, koska sisäministeriön ja puolustusministeriön työryhmissä valmistellussa uudessa tiedustelulainsäädännössä ehdotetaan siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisille uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja -toimivaltuuksia.
Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä ja olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Tiedusteluvaltuutetulla olisi vahva asema ja tehokkaat toimivaltuudet laillisuusvalvonnassa.
Kokonaan uuden viranomaisen perustaminen on työryhmän mielestä tarpeen, sillä tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta on oma erityinen tehtäväkenttänsä, joka ei ole sovitettavissa yhteen nykyisten laillisuusvalvontaviranomaisten tehtävien kanssa.
Tiedustelutoiminnan valvonnasta säädettäisiin sitä koskevassa laissa. Tiedusteluvaltuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Valtuutetulle laajat toimivaltuudet
Valtuutetulla olisi laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta. Valtuutettu voisi myös tehdä tarkastuksia viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien toimitiloissa.
Tiedusteluvaltuutettu voisi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo viranomaisen menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.
Tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän osalta työryhmä ehdottaa erityistä menettelyä, jossa valtuutettu voisi ensin antaa väliaikaisen keskeyttämis- tai lopettamismääräyksen. Tämän jälkeen asia olisi viivytyksettä saatettava luvan myöntäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuimen olisi ratkaistava asia kiireellisesti.
Valtuutettu voisi myös määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi. Jos tiedusteluvaltuutettu havaitsee, että valvottava on toiminut lainvastaisesti, hän voisi ilmoittaa asian toimivaltaiselle esitutkintaviranomaiselle eli esimerkiksi poliisille tai sotilasviranomaisille.
Tarkoitus on, että tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä muodostuisi sekä parlamentaarisesta valvonnasta että laillisuusvalvonnasta vastaavasta viranomaisesta. Parlamentaarista valvontaa koskevaa järjestelyä valmistelee parhaillaan eduskunnan pääsihteerin asettama eduskunnan kanslian sisäinen työryhmä. Sen työn valmistuttua ehdotukset sovitetaan yhteen.
Tiedusteluvaltuutetulle voitaisiin ehdotuksen mukaan tehdä kanteluja tiedustelutoiminnan laillisuuskysymyksistä. Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voisi myös pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen toiminnan lainmukaisuuden.
Tällaisen pyynnön tekeminen koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa henkilö saa viranomaiselta tiedon häneen kohdistetusta tiedustelutoiminnasta sen jälkeen kun tiedustelumenetelmän käyttö on päättynyt. Tällaisia jälkikäteisilmoituksia annettaisiin tiedustelun kohteille tietyistä tiedustelumenetelmistä, kuten telekuuntelusta, televalvonnasta ja tietoliikennetiedustelusta.
Tavoitteena on saada esitykset eduskunnan käsiteltäviksi tulevalla syysistuntokaudella.
