Helsingin Työväenyhdistyksen (HTY) omistaman Paasitornin remontin oli määrä valmistua syksyllä 2011, mutta urakka venyi seuraavaan kesään. Työn hinta oli kohonnut viivästysten vuoksi 27 miljoonaan euroon. HTY suostui maksamaan vain 21,5 miljoonaa.
Koska raha-asioista ei päästy sopuun, Skanska vei asian käräjille ja vaati HTY:ltä kuuden miljoonan euron korvauksia. Vastaavasti HTY väitti rakennuttajan toimineen piittaamattomasti ja vaati Skanskalta viiden miljoonan korvauksia.
Kiista pitkittyi ja eteni Skanskan ylimmälle tasolle. Joulukuussa 2014 osapuolet ilmoittivat lopulta päässeensä sopuun.
Helsingin Sanomat uutisoi, että HTY maksoi Skanskalle miljoonan euron kipurahat. Vastaavasti Skanska antoi viiden miljoonan saatavat anteeksi – ja teki yhtä suuret tappiot. On ihmetelty, miksi Skanska suostui kärsimään miljoonatappiot.
Skanskan entisen vastuuhenkilön mukaan S-ryhmään kuuluva kauppaketju HOK-Elanto maksoi HTY:n puolesta Skanskalle satojentuhansien eurojen kipurahat tai ylimääräiset ”S-bonukset”. Väite käy ilmi Keskusrikospoliisille tehdystä tutkintapyynnöstä.
Helsingin Työväenyhdistyksen toimitusjohtajana toimii Jorma Bergholm (sd.). Hän on myös HOK-Elannon hallintoneuvoston pitkäaikainen puheenjohtaja.
”On perusteltua epäillä, että HOK on maksanut satojatuhansia euroja Skanskalle ilman liiketaloudellista perustetta. …maksut liittyvät Helsingin Työväenyhdistyksen (HTY) ja Skanskan välisen riidan ratkaisemiseen”, Keskusrikospoliisille jätetyssä tutkintapyynnössä lukee. Viime maaliskuussa päivätyn paperin on allekirjoittanut Skanska Talonrakennus Oy:n tulosyksikön ex-johtaja Pauli Karjalainen.
Skanska rakensi HOK-Elannolle myös kauppakeskusta
Samaan aikaan kun HTY ja Skanska riitelivät Paasitornin remonttirahoista, Skanska rakensi HOK-Elannolle kauppakeskus Kaarta Helsingin Kannelmäkeen. Kaari oli HOK-Elannon historian mittavin hanke. Pauli Karjalainen vastasi Skanskalla molempien hankkeiden edistymisestä.
Kesäkuussa 2013 Kaaren rakennusprojekti alkoi olla loppusuoralla. Skanska vaati HOK:lta satojatuhansia euroja ryntäyskustannuksia. Termi viittaa kuluihin, jotka syntyvät, kun aikataulua joudutaan kuromaan kiinni ylitöitä tekemällä tai lisäresursseja hankkimalla. Ulkopuolisen projektijohtajan mielestä lasku oli perusteeton.
Laskua käsiteltiin kokouksessa, jossa HOK:n kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen sanoi Skanskan Pauli Karjalaiselle, ettei Skanskan kannattaisi haastaa oikeuteen Helsingin Työväenyhdistystä Hotelli Paasitornin urakkaan liittyvässä tapauksessa.
Kokouksen jälkeen HOK-Elanto maksoi Skanskan vaatiman ylimääräisen laskun. Pauli Karjalainen pitää selvänä, että järjestelyistä oli sovittu yhtiöiden johtotasolla. Kaaresta maksetut ryntäyskustannukset olivat kipuraha, jonka HOK-Elanto maksoi Skanskalle Helsingin Työväenyhdistyksen puolesta.
”On yleisesti tiedossa, että Bergholmin kaksoisrooli on vaikuttanut Skanskan halukkuuteen sopia riita ilman oikeudenkäyntiä”, Pauli Karjalainen kirjoittaa tutkintapyynnössä.
”Pyydän poliisia tutkimaan, onko HOK mahdollisesti maksanut HTY:n puolesta rahaa Skanskalle osapuolten välisen riidan sovinnolliseksi ratkaisemiseksi ja syyllistynyt asiassa rikokseen.”
Keskusrikospoliisi ei kuitenkaan ottanut tutkintapyyntöä käsiteltäväkseen, vaan siirsi sen Helsingin poliisille.
Tutkintapyynnön tehnyttä Pauli Karjalaista tai Skanskan edustajia poliisi ei kuullut lainkaan. Sen sijaan poliisi pyysi HOK-Elannon toimitusjohtajalta Matti Niemeltä ja Helsingin Työväenyhdistyksen toimitusjohtajalta Jorma Bergholmilta selvityksen tapahtumien kulusta. Kumpikin kiisti syyllistyneensä vilpilliseen toimintaan.
Vastineessa kerrotaan, että Skanskalla ja HOK-Elannolla oli ollut erimielisyyksiä Kaaren rakennusprojektin viivästymisestä. Kaaren avajaiset uhkasivat myöhästyä joulusesongista. Siitä olisi koitunut HOK-Elannolle mittavat tappiot. Lisäresursseja oli pakko ottaa käyttöön.
Skanskalle maksettujen ryntäyskustannusten peruste oli ”puhtaasti liiketaloudellinen”. Tutkintakynnys ei ylittynyt. Esitutkintaa ei aloitettu.
Poliisi totesi päätöksessään, että tutkintapyynnössä mainittu rikosnimike, luottamusaseman väärinkäyttö, on asianomistajarikos.
Seuran tietojen mukaan kukaan S-ryhmän yli 500 000 asiakasomistajasta ei ole tehnyt asiasta tutkintapyyntöä uhrin ominaisuudessa.
