Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Risto Rautavan (kok.) mielestä kävelykeskustan laajentamisen periaatesuunnitelmaa ei pitäisi tuoda enää kiireellä nykyiselle kaupunkisuunnittelulautakunnalle, vaan koko asia tulisi siirtää sovinnolla seuraavalle valtuustokaudelle ja tulevalle kaupunkiympäristölautakunnalle. Kuntavaalit käydään reilun viikon kuluttua.
– Asian valmistelussa jo ennen nähtäville asettamista on selvitettävä perusteellisemmin kävelykeskustan vaikutukset erityisesti Kruununhakaan ja eteläisiin kaupunginosiin. Myöskään yritysnäkökulmaa ei ole otettu huomioon riittävän hyvin, Rautava toteaa.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa selvitetään parhaillaan Pohjoisesplanadin ja Eteläesplanadin muuttamista kävelykaduiksi tai kaventamista yksikaistaisiksi. Lisäksi selvitetään Kaivokadun kaventamista yksikaistaiseksi tai muuttamista joukkoliikennekaduksi. Kävelykeskustan laajentamisen periaatesuunnitelma aiotaan esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa ennen uuden valtuustokauden alkamista.
Helsingin entinen kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimesta vastannut apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd.) tyrmäsi Verkkouutisissa kävelykeskustasuunnitelmat ja kutsui niitä huuhaaksi. Korpisen mielestä Pohjois- ja Eteläesplanadi eikä Kaivokatu sovellu kävelyalueiksi, vaan ne ovat luonteeltaan liikenneväyliä.
– Kannattaisi aloittaa siitä, että nykyisten kävelyalueiden toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä parannetaan. Korpisen kommenteista tai ainakin rivien välistä on luettavissa, että tässä on taas kyse pahemman luokan osaoptimoinnista, Rautava toteaa.
Osaoptimointi tarkoittaa sitä, että pieni osa hyötyy kokonaisuuden kustannuksella.
Entisen apulaiskaupunginjohtajan Korpisen mukaan Kampin keskuksen kävelyaluetta voidaan vielä laajentaa.
– Korpisen ajatus siitä, että voitaisiin saada konkreettisia parannuksia pienin askelein, on erittäin kannatettava, Rautava sanoo.
Korpinen ehdotti myös Rautatientorin kehittämistä kaupunkilaisten kokoontumispaikaksi ja kävelyalueen luomista Katajanokalta Kaivopuistoon ulottuvalle rantakaistaleelle. Korpisen mielestä myös Hakaniemeä ja Senaatintorin aluetta voitaisiin kehittää jalankulkijoiden näkökulmasta.
Maanalaiset liikenneratkaisut selvitettävä
Entisen apulaiskaupunginjohtajan Korpisen mielestä kannattaisi tutkia, voisiko olemassa olevaa maanalaista huoltotunnelia laajentaa. Huoltotunneli kulkee Kaisaniemestä Stockmannin kautta Ruoholahteen. Korpisen mukaan huoltotunnelin kehittäminen olisi edullisempaa kuin keskustatunnelin rakentaminen.
Rautavan mukaan keskustan maanalaista liikenneratkaisuista on tullut ”Korpisen aikakauden” jälkeen paljon uutta tietoa ja uusia ajatuksia.
– On selvää, että olipa ratkaisu mikä tahansa, niin olemassa olevaa huoltotunnelia ja maanalaisia pysäköintilaitoksia on pystyttävä hyödyntämään, Rautava toteaa.
Hänen mukaansa monissa keskusteluissa on noussut erittäin tärkeäksi asiaksi Jätkäsaaren liikenteen painaminen maan alle ja maanalaisen yhteyden liittäminen keskustatunneliin.
– Oma esitykseni on, nyt on oikea hetki selvittää eri vaihtoehdot niin toiminnallisesta kuin taloudellisesta näkökulmasta, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Rautava sanoo.
