Verkkouutiset

Professori Heikki Patomäki: Mekanismit suosivat rahakkaiden kotien moraalisesti alikehittyneitä kasvatteja

Professorin mukaan kapitalistinen investointi- ja maksimointiajattelu tuo lukukausimaksut.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki (vas.) kirjoittaa Puheenvuoron blogissa professori Markus Jäntin palaamisesta Tukholmaan.

Heikki Patomäen mukaan perusyhteiskuntatiede kertoo lukukausimaksujen vaikutuksista, että jos vanhemmat maksavat lukukausimaksut, syntyy selkeä valikointimekanismi, jossa vanhempien tulot vaikuttavat olennaisesti opiskelumahdollisuuksiin.

– Valikointimekanismin vaikutuksilla on lisäksi taipumusta syventyä yli sukupolvien, mikä helposti lisää sosiaalisten asemien ja luokkien välisiä eroja. Lisäksi nuorten vapaus valita oma oppimispolkunsa vähenee. Vanhemmat saavat suoraa valtaa lastensa opiskeluun. Vapaus vähenee, eriarvoisuus lisääntyy, professori kirjoittaa.

Opintolainan takaisin maksamisen sitomisella opintojen jälkeisiin tuloihin on hänen mukaansa yhteyksiä eriarvoisuuden ylläpysymiseen ja syventymiseen, mutta ne ovat epäsuorempia ja riippuvat useammista asioista.

– Kuitenkaan tämä malli ei poissulje mahdollista vanhempien tukea, joka voi kattaa myös kaikki kulut. Sen sijaan vähävaraisemmasta kodista tulevat ovat kokonaan riippuvaisia lainasta. Kokemukset osoittavat, että he varovat velkaantumista enemmän kuin varakkaammista kodeista tulevat ikätoverinsa.

Patomäen mukaan esimerkiksi Britanniassa korkeakoulututkintojen määrä on lisääntynyt kaikissa yhteiskuntakerrostumissa, mutta ylemmissä kerroksissa paljon enemmän. Näin hänen mukaansa ”luokkakerrostuma on lujittunut”.

– Kaikkiin yhteiskunnallisiin mekanismeihin kuuluvat toiminta, toiminnan perustelut ja perusteluja tukevat syvemmät uskomukset. Vaikka yhteiskunnassa on suhteellisen kaavamaisesti toimivia ”mekanismeja”, ne muuttuvat uskomusten ja perustelujen myötä. Toimintaan kuuluu mahdollisuus toimia toisin. Ainoat välttämättömät yhteydet ovat sellaiset, jotka määrittävät sitä, mitä yhteiskunnassa kulloinkin on olemassa. Myös lukukausimaksuilla on tällaisia vaikutuksia.

Professorin mukaan oletukset asettavat uuden normaalin.

– Jokaisesta tulee kapitalisti, jonka tehtävänä on investoida rahaa koulutukseensa ja maksimoida omat tulonsa 30-40 vuoden aikana. Samalla koulutus määritellään ensisijaisesti yksityiseksi investoinniksi itseen – itseisarvoisen kasvamisen ja sivistyksen tai yhteisen hyvän sijasta.

Näin rakennetussa maailmassa mahdollisuuksien tasa-arvo viittaa Patomäen mukaan kaikkien yhtäläiseen mahdollisuuteen tehdä taloudellisesti rationaalisia sijoituksia omaan tulevaisuuteensa oman markkina-arvonsa maksimoimiseksi.

– Tämä sosiaalinen rakennelma luo itsessään valikointimekanismin, joka alkaa helposti toimia niitä vastaan, jotka eivät hyväksy nyt vallitsevaa materialistista ja itsekeskeistä maailmankuvaa.

– Lisäksi kapitalistinen investointi- ja maksimointiajattelu on tulosta paitsi valikoinnista niin myös oppimisesta ja siten kunkin ympäristöstä. Vain hieman kärjistäen voi sanoa, että näin luodut mekanismit suosivat ennen kaikkea rahakkaiden kotien moraalisesti alikehittyneitä kasvatteja, professori Heikki Patomäki kirjoittaa.

Hänen mukaansa ”lukukausimaksuja tai muita uusklassikoiden tolkuttomuuksia” ei kuitenkaan pääsisi karkuun ainakaan Britanniaan tai Australiaan muuttamalla.

– Kaikki mahdollinen pitää yksityistää, kaikesta pitää tehdä kauppatavaraa, jolle asetetaan hinta, ja kaikkien tehtävänä on maksimoida omaa rahamääräistä etuaan. Miten karu ja vastenmielinen utopia, hän valittelee.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)