Verkkouutiset

Näin Suomessa on pilkattu jumalaa

Hannu Salama on saanut Suomen tunnetuimman tuomion jumalanpilkasta. Nykyisin sellaisesta tekstistä ei annettaisi enää sakkoja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomessa on jaettu annettu lukuisia tuomioita jumalanpilkasta ja uskonrauhan rikkomisesta. Vähintään yhtä lukuisia kertoja pilkasta ei ole nostettu syytettä tai pilkka ei ole johtanut tuomioon.

Tunnetuin jumalanpilkkaaja on kirjailija Hannu Salama, joka vuonna 1964 kirjoitti kirjassaan Juhannustanssit näin:

”Ja totisesti minä sanon teille, kun tulee päivä niin te huudatte täällä on Herra ja tuolla on Herra ja jokapuolla Herra ja hiialahiiala mutta te ette enää muista että Jeesus seurustelee vakituiseen tiineen aasin tamman kanssa koska Jeesus ei ole mikään tuhkamuna.”

Salaman tekstin johti syytteeseen jumalanpilkasta vuonna 1965. Hän sai kolme kuukautta ehdollista vankeutta, mutta tasavallan presidentti Urho Kekkonen armahti hänet.

Taiteilija Harro Koskinen julkaisi vuonna 1969 teoksen Sikamessias, joka kuvaa ristiinnaulittua sikaa. Helsinkiläinen maallikkosaarnaaja Kyösti Laari teki Sikamessiaasta rikosilmoituksen lehdessä näkemänsä kuvan perusteella.

Laari oli lukenut, että vuonna 1902 Martiniquen saaren asukkaat olivat kantaneet rituaalissaan ristiinnaulittua sikaa. Saarella sijainnut Saint-Pierren kaupunki tuhoutui rituaalin jälkeen tulivuorenpurkauksessa, ja Laari pelkäsi saman tapahtuvan Suomessa.

Korkein oikeus määräsi Koskiselle 25 000 markan sakot.

Sosialistien lehdet tuomiolla

Uskontorikoksia oli tehty ennen Salamaakin, ja vuoteen 1894 jumalanpilkasta saatettiin tuomita kuolemaan.

1900-luvun alussa jumalanpilkkatuomioita saivat vasemmistolaiset lehdet Sosialisti, Satamatyömies ja Kansan ääni.

Tilanomistaja Alfred Sarlin julkaisi 1917 kirjasarjan Keinottelu maailman herrana, jossa hän arvosteli valtionkirkkoa. Hän sai kuusi kuukautta vankeutta ”Jumalan ja hänen pyhän sanansa jatketusta pilkkaamisesta”, mutta Venäjän vallankumous keskeytti käsittelyn hovioikeudessa, eikä Sarlin joutunut vankilaan.

Sarlinin mukaan Suomessa oli vuosina 1905–1916 noin 50 jumalanpilkkatapausta.

1930-luvun lopulla kirkkoon kuulumattomien lehti Ajatuksen vapaus kysyi ”onko uskonnon kritiikki kuolleen koiran potkimista”. Teksti ei heti johtanut syytteeseen, mutta 1939 Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys lakkautettiin, koska sen katsottiin toimineen ”lakien ja hyvien tapojen vastaisesti”.

Vuonna 1970 hallitus halusi muuttaa jumalanpilkkapykälää muodosta ”joka pilkkaa Jumalaa” muotoon ”joka pilkkaa sitä mitä uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä”, mutta eduskunta hylkäsi esityksen.

Keväällä 1981 Ylen radiokanavalla luettiin sunnuntaina puolenpäivän aikaan pakina Kirje Jeesukselle. Teksti ei johtanut tuomioon, mutta oikeuskansleri totesi, että vastaavaa ei saa enää tapahtua.

Toimittajat Jukka Lindfors ja Kari Lempinen (nyk. Walter de Camp) järjestivät Helsingissä ravintola Ostrobotniassa 80-luvun puolivälissä Hengelliset iltamat, joissa alakerrassa oli helvetti ja yläkerrassa taivas. He saivat syytteen uskonrauhan rikkomisesta mutta välttyivät tuomiolta.

Vapaa-ajattelija Raimo Toivonen julkaisi 1997 kirjan Uskonnottoman oikeusopas, jossa Neitsyt Maria ”rukoilee” synagogassa pappien kanssa yhdeksän kuukautta ennen Jeesuksen syntymää.

Toivonen kertoo pyrkineensä provokaatioon.

– Jumalanpilkkayritykset eivät ole johtanet toivottuun syytteeseen, Toivonen kirjoitti vuonna 2000.

Vuonna 1998 jyväskyläläinen opiskelija kehotti nettisivuillaan ”avoimeen ja julkiseen Jumalanpilkkaan”. Hän tarkensi tarkoittaneensa Jumalalla näkymätöntä vaaleanpunaista yksisarvista, minkä vuoksi syytettä ei nostettu.

Iso vai pieni J?

Nykyinen jumalanpilkkapykälä on vuodelta 1999. Laki koskee uskonrauhaa, mutta siinä kielletään edelleen Jumalanpilkka. Jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, mikä tarkoittaa, että se viittaa kristinuskon jumalaan.

Nykyisen lain aikana muuan rock-muusikko on saanut sakot särjettyään lavalla puisen ristin ja huudettuaan Fuck Christ. Kolmesta nettikirjoittelusta on jaettu sakkoja.

Suomen Sisu julkaisi vuonna 2005 kotisivuillaan profeetta Muhammedia koskevia pilakuvia, joita tanskalainen Jyllands-Posten oli julkaissut aiemmin. Sisu ei saanut syytettä.

Vapaa-ajattelijoiden liitto julkaisi 2006 pilapiirtäjä Osmo Tammisalon kuvia, joissa kristinusko asetettiin kyseenalaiseen valoon. Kuvat eivät kuitenkaan johtaneet syytteeseen.

Nykyinen EU-parlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) julkaisi vuonna 2008 blogikirjoituksen otsikolla ”Muutama täky Illmanin Mikalle”, jossa hän väitti, että islamin profeetta Muhammed on pedofiili. Halla-aho sai sakot uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.

Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Petri Karisma toteaa, että Suomi on muuttunut 1960-luvun jälkeen paljon, eikä Salaman teksti enää johtaisi tuomioon.

– Laki on nykyisellään enemmänkin kuriositeetti, joka korostaa kristillisyyden hegemoniaa Suomessa, hän arvioi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)