Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki oli mukana Ylen Perjantai-ohjelman Varokaa työtä! -jaksossa.
Elina Lepomäki kertoi nuoruuden ammateistaan. Ensimmäinen työpaikka oli Veikkauksen lottomyyjänä, joka oli mukavaa asiakaspalvelua. Hän aikoi toimittajaksikin, ”kaiken maailman hölmöyksissä, olin myös vihervasemmistolainen, mutta nuoruuden humputuksista pääsee aikanaan eroon”.
Hän kertoi isoveljensä kehottaneen katsomaan tietokonetta, että ”tekisitkö säkin noilla jotain”.
– Olin sitä mieltä että vähintään yhtä paljon teen kuin sinä. Koodasin vissiin Pascalilla ensimmäisen ohjelmani, joka oli Blonditesti. Siitä se lähti, keskityin html:ään ja tein kotisivuja, Elina Lepomäki sanoi.
Lepomäki muisteli myös kokeilleensa kaiken maailman ammatteja, toimittajankin töitä, ja olleensa yhden kesän turistioppaana silloisessa Inter-Continentalissa. Hän on Ylioppilaslehdessä kertonut kisan veljensä kanssa vieneen myös TKK:lle ja kauppakorkeaan.
Ylen ohjelman juontaja kysyi ”miten punavihreä sinä olit oikein nuoruudessasi? Ja miten pitkään tämä sairaus kesti?”.
– Eiks sitä näin sanota, että jos ei nuorena ole jonkin verran sosialisti ja myös huolissaan ympäristöstä niin sitten ei ole ihminen ensinkään. Mutta sitten taas toisaalta jos ei siitä kasva ulos, niin ei ole järkeä päässä. Ja toisilla se kestää vähän kauemmin, Lepomäki vastasi.
– Olin hirveän huolissani yhdeksänvuotiaana otsonikadosta. Toki olen ympäristöstä ja tulevaisuudesta huolissani – ja toisaalta myös erittäin optimistinen – myös tällä hetkellä.
– Mutta jossain vaiheessa hiffasin, että kyllä se on markkinatalous joka nämä asiat lopulta hoitaa. Että se on ainakin toistaiseksi paras ratkaisu lähes kaikkiin ongelmiin joita meillä on.
Kansanedustaja sanoi päätyneensä maailmankatsomukseensa mietiskelemällä asioita.
– En edes lukenut mitään yhteiskunnallista… en ole tähän päivään mennessä lukenut juurikaan mitään aatehistoriallisia tai poliittisen historian teoksia. Varmaan pitäisi, Elina Lepomäki kertoi.
– Kaikki on lähtenyt sellaisen oman pienen blondipäättelyn kautta. Teen sitä blonditestiä koko ajan itselleni, että miten tämän ratkaisisi ja onko tämä nyt se paras tapa. Näinköhän on asiat paremmin jos pienestä kakusta jaetaan kaikille samankokoinen murumäärä, sen sijaan että tehdään isompi kakku, ja vaikka joku saisi vähän isomman palan, niin kaikilla on kuitenkin enemmän kuin siinä murustapauksessa.
