Verkkouutiset

Kilpailuviraston mukaan yhtiöittäminen parantaa julkisten sote-palvelujen kustannusseurantaa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää valinnanvapauslain vaikutusarviointia vinoutuneena, sillä nykytilan säilyttäminen on kaikkea muuta kuin ongelmatonta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pitää valinnanvapautta koko soteuudistuksen yhtenä keskeisenä kulmakivenä, vaikka lakiesityksen yksityiskohdat kaipaavatkin vielä hiomista.

Virasto ihmettelee lakiluonnoksen tekstiä, jonka mukaan valinnanvapauden käyttöä rajoittaa se, että asiakkaat eivät osaa tai halua valita palvelujaan sekä se, että valitsijat eivät toimi välttämättä rationaalisesti. KKV pitää väitettä virheellisenä ja kehäpäätelmänomaisena.

Virasto huomauttaa, että kuluttajat joutuvat tekemään käytännössä kaikilla markkinoilla valintojaan enemmän tai vähemmän vajavaisin tiedoin ja taidoin, eikä tämä estä markkinamekanismin toimimista suhteellisen tehokkaasti.

KKV korostaa, että valinnanvapauteen liittyviä haasteita tarkasteltaessa on tarkasteltava myös sen hyötyjä. Asiakkaan vapaus valita tuottaa tehokkuutta, koska palveluita tarjoavilla toimijoilla on aito riski siitä, että asiakas valitsee jonkun muun kuin heidät. Siksi toimijoiden on pyrittävä entistä parempaan palveluun ja muihin suoritteisiin.

Virasto huomauttaa, että alalle pääsyä täytyy kuitenkin kontrolloida vahvasti, jotta kaikilla alalla toimivilla on asianmukaiset ammatilliset valmiudet sote-palvelujen tuottamiseen.

Nykytilan säilyttämisen ongelmia ei kuvata avoimesti

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto toteaa, ettei lakiluonnoksen perustella, miksi valinnanvapauden toteutusmalliksi on valittu väestöpohjainen sosiaali- ja terveyskeskus eikä vaihtoehtoisia malleja vertailla juuri lainkaan. Virasto pitää yhtä oleellisena puutteena vaikutusarvioinnissa ns. nollavaihtoehdon sivuuttamista kokonaan.

– Nimenomaan tämä johtaa olennaisella tavalla vinoutuneeseen kuvaan: koska nollavaihtoehdon eli nykytilan säilyttämisen ongelmia ei avoimesti kuvata, kaikki muutokset suhteessa nykytilaan näyttäytyvät enemmän tai vähemmän uhkaavina. Nykytilan säilyttäminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin ongelmaton vaihtoehto, virasto toteaa.

KKV huomauttaa, että tietoisuus nykytilan säilyttämisen ongelmallisuudesta on ollut koko sote-uudistuksen käynnistämisen lähtökohtana, mutta jostain syystä sitä ei tuoda esille tavalla, joka mahdollistaisi valinnanvapauden hyötyjen ja haittojen asianmukaisen arvioinnin.

– Tätä lähtökohtatilannetta, jossa sote-palvelut ovat käytännössä ajautumassa kriisiin pitkällä aikavälillä ilman huomattavia uudistuksia, ei luonnoksessa tuoda juuri lainkaan esille. Tästä asetelmasta taas seuraa koko vaikutusarvioinnin vahvasti vinoutunut kuva: implisiittisesti esitysluonnoksessa annetaan ymmärtää nykytilan olevan ongelmaton ja eksplisiittisesti esitysluonnokseen puolestaan liitetään lähinnä riskejä ja uhkakuvia.

Tietojärjestelmäkustannuksia valinnanvapauden piikkiin

Kuluttaja- ja kilpailuviraston mukaan vaikutusarvioinnissa tunnistetaan kermankuorinnan mahdollisuus, yhteismaan ongelma ja asiakkaiden haitallisen valikoitumisen riskit.

– Osin riskejä tuodaan esiin jopa tarkemmin perustelematta tai tuomatta esiin niiden toteutumisen todennäköisyyttä.

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto huomauttaa myös, että osa kustannuksista, joita valinnanvapausmallin toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan, realisoituu nyt arvioitavana olevasta mallista riippumatta. Esimerkiksi osa tietojärjestelmäkustannuksista on sellaisia, joita jo voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden toteuttaminen olisi edellyttänyt.

Viraston arvion mukaan vaikuttaakin siltä, että tulevan valinnanvapausjärjestelmään kohdistetaan esitysluonnoksessa myös sellaisia kustannuksia, jotka johtuvat siitä, että aiemmat panostukset esimerkiksi tietojärjestelmiin ovat olleet riittämättömiä.

Viraston mukaan vaikutusarvioinnista välittyy kuva, että valinnanvapauden ilmeisiä hyötyjä ei ole edes haluttu punnita sen mahdollisten haittojen rinnalla, kuten asianmukaisessa vaikutusarvioinnissa tulisi aina tehdä.

– Varmuudella tiedetään vain, että terveydenhuollon haasteet ovat huomattavia, eikä niihin oikeastaan auta muu kuin uudet, innovatiiviset ja tehokkaammat toimintatavat. Nimenomaan näiden kehittämiseksi taas tarvitaan kilpailullisia mekanismeja sekä niiden ytimessä potilaiden valinnanvapautta, virasto toteaa.

Pienillä yksiköillä ei mahdollisuutta sote-keskukseksi

Markkinoiden toimivuuden kannalta olennainen kysymys liittyy alalle tulon mahdollisuuteen. Alalle tulon uhka tai markkinoilta poistumisen pakko on Kuluttaja- ja kilpailuviraston mukaan ainoa todellinen tie tehokkuuteen. Markkinoiden toimivuuden kannalta olennaisen reunaehdon muodostaa siten sote-keskukselta edellytettävä palvelukokonaisuus.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvion mukaan sote-keskukselta edellytetyn palvelukokonaisuuden laajuus voi johtaa tuottajakunnan rajoittumiseen vain muutamiin yksityisiin toimijoihin ja maakuntien omistamiin yhtiöihin, joilla on laaja ammatillinen osaaminen, laitekapasiteetti ja muut voimavarat toimia kokonaisvastuullisesti suoran valinnan palvelujen tuottajana.

Esitysluonnoksessa palveluntarjoajilta edellytetään varsin laajaa perustason palvelukokonaisuutta, mikä ei todennäköisesti mahdollista pienten yksiköiden lähtemistä suoran valinnan palvelutuottajaksi. Asian jatkovalmistelussa tulisi tarkemmin arvioida, onko esimerkiksi siirtymäaikasäännösten puitteissa käytettävissä joitakin erityiskeinoja, joiden avulla voidaan madaltaa kynnystä suoran valinnan palvelutuottajaksi pääsylle.

Ongelman ratkaisuksi on esitetty maksusetelijärjestelmää, mutta sen toimivuuteen liittyy merkittävää epävarmuutta eikä se viraston mukaan poista palveluvalikoiman laajuuteen liittyvää ongelmaa.

Kustannusten läpinäkyvyys edellytys tuotannon vertailulle

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan yhtiöittämisvelvoite liittyy EU-valtiontukisäännösten vastaisten tukielementtien poistamiseen sekä kilpailuneutraliteetin toteuttamiseen tilanteessa, jossa maakunta harjoittaa toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla.

Viraston mukaan maakuntien velvoite yhtiöittää kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuva tuotanto sekä laajan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen tuotanto noudattaa johdonmukaisesti EU-kilpailuoikeuden periaatteita sekä niitä linjauksia, joita tehtiin vuonna 2013 säädettäessä yhtiöittämisvelvollisuudesta kuntalaissa.

– Yhtiöittäminen on omiaan parantamaan julkisten sote-palvelujen kustannusseurantaa ja läpinäkyvyyttä yleensä. Tämä on puolestaan yksi edellytys palvelutuotannon vertailtavuudelle muiden toimijoiden kanssa, mikä luo kannusteita muun muassa kustannussäästöille sekä muutoinkin tehokkaasti ja innovatiivisesti tuotettaville uusille palvelumalleille.

Lakiehdotuksen mukaan valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat julkisia hyvinvointipalveluja, eikä niihin sovellettaisi kuluttajansuojalain säännöksiä eikä muita kuluttajaoikeudellisia sääntöjä. Jatkossa kuluttajansuojalain piiriin kuuluisivat vain valinnanvapauslain ulkopuolelle jäävät aidosti yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka asiakas itse rahoittaa.

Kuluttaja- ja kilpailuviraston mukaan kuluttajansuojan periaatteet tulisi tavalla tai toisella saattaa koskemaan myös valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)