Venäjään myönteisesti suhtautuvat poliittiset liikkeet ovat viime aikoina edenneet eri puolilla Eurooppaa. Tästä tuoreimpia esimerkkejä ovat Moldovan ja Bulgarian äskettäisten presidentinvaalien tulokset.
Kaksi Kremlin vaikuttamistoimia tiiviisti seuraavaa ulkomaista asiantuntijaa arvioi Verkkouutisille, että avoimesti poliittisten organisaatioiden lisäksi myös moni näennäisesti epäpoliittinen organisaatio edistää Venäjän vaikuttamistavoitteita.
Kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuksen keskuksen (International Centre for Defence and Security, ICDS) tutkija Riina Kaljurand arvioi, että Kreml voi hyödyntää kohdemaissaan esimerkiksi akateemisia tai liike-elämään liittyviä yhteisöjä.
– Toisinaan nämä instituutiot toimivat viestinviejinä sitä itse tiedostamatta, ilman tarkoitusta aiheuttaa vahinkoa. Se riippuu pitkälti kontekstista. Kriittinen suhtautuminen omaa hallitusta kohtaan kuuluu avoimeen yhteiskuntaan, mutta välillä kriittisyys ja Venäjälle edullinen maailmankuva kohtaavat, Kaljurand sanoo.
Venäjän pehmeät vaikuttamiskeinot ovat yksi Kaljurandin keskeisistä tutkimuskohteista. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut muun muassa ICDS:n apulaisjohtajana sekä virkamiehenä Viron puolustusministeriössä ja ulkoministeriössä.
Tshekkiläisen European Values -ajatushautomon apulaisjohtaja Jakub Janda tarkastelee Venäjän vaikutustoimintaa erityisesti Keski-Euroopan perspektiivistä.
Hänen mukaansa kyse on usein niin sanotusta refleksiivisestä kontrollista, jonka tavoitteena on, että kohdemaan päättäjät tekisivät Venäjän tavoitteiden mukaisia ratkaisuja sitä itse edes tiedostamatta.
– Joissakin maissa tavoitteena on ohjailla heidät tukemaan Kremlin harjoittamaa politiikkaa. Kaikkialla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja silloin välineeksi valikoituvat – melko hyvällä menestyksellä – länsivastaiset, eliitinvastaiset, USA-vastaiset tai EU:ta ja Angela Merkeliä vastustavat viestit, Janda sanoo.
Refleksiivisen kontrollin toteuttaminen käy Riina Kaljurandin mukaan usein helpommin kuin voisi luulla.
– Kun kerrot kenelle tahansa, joka ei tunne tai ymmärrä tilannetta niin hyvin, että yhteistyö kanssasi on parempi vaihtoehto kuin konflikti, sehän vaikuttaa järkevältä. Jos hän sitten alkaa saarnata tätä oppia totuutena, hän siis kuvittelee taistelevansa hyvän asian puolesta.
Esimerkiksi Bulgariassa, Moldovassa, Serbiassa, Ranskassa – osin myös Saksassa ja Slovakiassa – Kremlin politiikkaa avoimesti myötäilevät viestit uppoavat Jakub Jandan mukaan melko suotuisaan maaperään.
– Maissa, joissa tällainen lähestymistapa ei tuota toivottua tulosta, Venäjä keskittyy ruokkimaan vihapuhetta, siis levittämään sellaisia viestejä, jotka kärjistävät tyytymättömyyttä omia liittolaisia ja kumppaneita kohtaan, Janda sanoo.
Agentteja vai hyödyllisiä idiootteja?
Tiedustelutoiminnan yhteydessä agentilla tarkoitetaan Jandan kiteytyksen mukaan henkilöä, joka palvelee tietyn tahon tavoitteita joko omasta tahdostaan tai sitä itse tiedostamatta.
– Heitä on lännessä tusinoittain, Janda sanoo.
Kaljurand yhtyy käsitykseen, että yksittäiset ihmiset saattavat toimia silkkaa ajattelemattomuuttaan Kremlin hyväksi.
– Uskon niin, mutta en kutsuisi tällaisia ihmisiä vaikuttaja-agenteiksi, vaan pikemminkin hyödyllisiksi idiooteiksi, hän sanoo.
Verkostojensa rakentamiseen Venäjän tiedusteluelimet käyttävät Jakub Jandan mukaan useita erilaisia menetelmiä.
– Ne voivat lahjoa rahalla tai vallalla, mutta myös ruokkimalla turhamaisuutta tai tärkeyden tunnetta. Ne voivat pelotella tai kiristää. Toisinaan ne myös yhdistelevät eri keinoja, kuten tiedetään niin historiasta kuin Venäjän nykyisistä tiedusteluoperaatioista, Janda sanoo.
Tyypillisiä Venäjän tiedustelupalvelujen vaikuttamisoperaatioiden kohteita ovat Jandan mukaan esimerkiksi entiset korkeat virkamiehet, diplomaatit ja liikemiehet, joilla on merkittäviä intressejä Venäjällä.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA
Lue myös: Arvostettu virolaistutkija: Trump ei tuo uutta etupiirijakoa Eurooppaan
