Muun muassa tämä käy ilmi Eloisa ikä -ohjelman Taloustutkimuksella teettämästä ensimmäisestä Suomalaisesta Ikägallupista, jonka tulokset esiteltiin maanantaina Helsingissä.
– Näyttää siltä, että vanhuuden ikäraja nousee huimaa vauhtia. Pari vuotta sitten tehdyn eurobarometrin mukaan keskiarvo oli 65 vuotta ja tässä tutkimuksessa se on jo 72 vuotta, kertoo Eloisa ikä -ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta.
Mitä vanhemmilta kysyttiin, sitä myöhemmin vanhuuden katsottiin alkavan. Koululaisten ja opiskelijoiden mielestä vanhuus alkaa 66. ikävuodesta kun taas yli 65-vuotiaiden mielestä vanhuus alkaa vasta 76. ikävuodesta.
Mitä korkeampi koulutus haasteluilla on. sitä myöhemmin he ajattelevat vanhuuden alkavan.
– Tulosten mukaan ihminen voi olla ainakin 20 vuoden ajan isovanhempi ennen kuin hänet luokitellaan vanhaksi, kiteyttää Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.
Seniori on paras nimitys, ikäihminen menettelee
Vastaajista mikään ikäryhmä ei juuri haluaisi kutsua vanhaa ihmistä vanhaksi tai vanhukseksi. Parhaiksi katsottuja nimityksiä ovat seniori ja ikäihminen.
Alle 50-vuotiaat ja 80 vuotta täyttäneet suosivat hiukan useammin seniori-nimitystä, samoin korkeimmassa tuloluokassa olevat. 50-79-vuotiaat pitävät hivenen parempana ikäihminen nimitystä.
Kolmannes eläkeläisistä katsoo, että ikäihminen on paras nimitys.
Tulevaisuudessa ikäihmiset ovat nykyistä aktiivisempia
Yli 90 prosenttia väestöstä aikoo pysyä aktiivisena ikääntyessään. Erityisen aktiivisia aikovat olla Uudellamaalla asuvat vastaajat. Tärkeänä pidettiin läheisten kanssa vietettyä aikaa. Kaiken ikäisten vastaajien mielestä seksuaalisuus kuuluu luontevasti vanhankin ihmisen elämään.
Tulevaisuuden seniorit ovat toimeliaita vapaaehtoistyössä ja järjestötoiminnassa.
Nykyisistäkin kahdeksankymppisistä senioreista lähes puolet on sitä mieltä, että ikäihmisten tulisi tehdä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän. Merkityksellinen tekeminen ja osallistuminen koetaan arvokkaaksi ja antoisaksi. Sen ymmärretään ennaltaehkäisevän eriarvoisuutta ja edistävän sukupolvia yhdistävää yhteisöllisyyttä.
Eloisa ikä -ohjelma rakentaa myönteistä mielikuvaa
Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että iäkkäitä ihmisiä pitäisi arvostaa enemmän. Vanhat ihmiset ymmärtävät elämää paremmin kuin heitä nuoremmat. Nämä mielipiteet kertovat siitä, että ikää arvostetaan Suomessa. Väestön ikääntymistä ei kuitenkaan nähdä myönteisenä asiana nuoremmissa ikäluokissa. Sen sijaan yli kahdeksankymppisistä runsas puolet pitää väestön ikääntymistä myönteisenä asiana.
Eloisa ikä -ohjelmassa mukana olevat järjestöt pyrkivät puuttumaan tähän epäsuhtaan, jotta ikäihmiset nähtäisiin sellaisena voimavarana, kuin mitä he todellisuudessa ovat.
– Jokaisella on voimavaroja, ja ikäihmisillä vielä runsaasti elämänkokemusta, josta ammentaa energiaa riemastuttavallakin tavalla. Nuorempien vain pitäisi hoksata tämä ja antaa ikäihmisille tilaa, sekä ammattilaisten oivaltaa, että ikäihminen on oman elämänsä paras asiantuntija, ohjelmapäällikkö Reija Heinola kertoo.
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman koordinaation toimeksiannosta. Taloustutkimus keräsi aineiston väestöä edustavalla Omnibus-käyntihaastattelukierroksella 10.10.-8.11.2013. Yli 80-vuotiaiden puhelinhaastattelut toteutettiin marraskuun aikana. Tutkimuksen väestöä tilastollisesti edustava vastaajamäärä on 15-79-vuotiaiden osalta 1008 ja yli 79-vuotiaiden osalta 63. Yli 80-vuotiaiden tulokset on kerätty erillisotoksena.
