Hornetin korvaajaa selvittänyt työryhmä esittää, että Hornet-kaluston suorituskyky korvataan monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla.
Suomen 62 Hornet-hävittäjää tulevat tiensä päähän vuosina 2025–2030. Poliittiset päätökset tekee vasta vuonna 2019 aloittava hallitus, mutta valmistelutyö käynnistyy jo syksyllä.
Työryhmä ei ottanut raportissaan kantaa vielä siihen, mistä maista ja kuinka paljon hävittäjiä hankitaan. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan koneita ei voida käytännössä kuitenkaan hankkia Venäjältä.
Vaikka suoria kannanottoja hävittäjätarjokkaista ei vielä olekaan saatu, mainitaan raportissa viisi konetta, joita luonnehditaan ”todennäköisesti Suomelle potentiaalisiksi monitoimihävittäjiksi niiden tuotantolinjojen ja suorituskyvyn ylläpidon perusteella”.
Nämä koneet ovat amerikkalaisvetoinen monikansallinen Lockheed Martin F-35 Lightning, ranskalainen Dassault Rafale, yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon ja ruotsalainen Saab JAS Gripen J. Selvityksessä listataan myös Hornetin päivitetty Super Hornet -versio.
Kaikkien mainittujen koneiden valmistajien kerrotaan olevan erittäin kiinnostuneita Suomen Hornetien korvaamisesta.
Vahvin ehdokas
Amerikkalaisen Lockheed Martinin monikansallisena yhteistyönä valmistamasta F-35 -hävittäjästä on määrä tulla lähivuosina Yhdysvaltojen ja monien sen tärkeimpien liittolaismaiden ilmavoimien työjuhta. Sillä korvataan muun muassa Horneteja ja F-16 -hävittäjiä.
Häiveteknologiaa ja varsin kehittyneitä verkko- ja sensorijärjestelmiä hyödyntävä hävittäjä on ollut viime vuosina kovassa vastatuulessa teknisten ongelmien vuoksi. Kone on auttamattomasti jäljessä alkuperäisistä tuotantoaikatauluista ja hankkeen budjetti on ylittynyt rajusti.
Puolustusministeriön selvityksen ja julkisuudessa liikkuneiden tietojen perusteella F-35 on silti vahvimmilla, kun Suomi valitsee korvaajaa Horneteilleen.
Tähän viittaa muun muassa se, että esiselvitystyöryhmän toteuttamien tiedonhankintamatkojen kohteena olivat Tanskan puolustusministeriön New Fighter Program, Norjan puolustusministeriön F-35 Program Office ja Kanadan Public Works and Government Services Canada -organisaatiossa toimiva National Fighter Procurement Secretariat.
Norja on jo sitoutunut korvaamaan nykyisen amerikkalaisiin F-16 -koneisiin perustuvan hävittäjäkalustonsa F-35:llä. Kanada on puolestaan ollut mukana F-35:n kehittämistyössä 1990-luvun lopulta lähtien. Sen on Suomen tapaan määrä korvata ikääntyvät Hornetinsa vuoteen 2025 mennessä. Kanada on ilmaissut aikeensa hankkia F-35 -koneita Hornetiensa korvaajiksi ja sen uskotaan olevan maan asevoimien selkeä ykkösvaihtoehto. Sopimusta ei ole kuitenkaan lyöty vielä lukkoon.
Tanska on Kanadan tapaan vahvasti sitoutunut F-35 -koneeseen. Sen nykyinen hävittäjäkalusto koostuu F-16 -koneista ja se on ollut mukana F-35 -ohjelmassa vuodesta 2002.
F-35 -projektissa mukana olevissa valtioissa toimivat yritykset ovat saaneet useita tuottoisia puolustusalan sopimuksia yhteisen hävittäjähankkeen kautta. Myös ne painanevat vaakakupissa, kun lopullisia ostopäätöksiä aletaan tehdä.
Suomen Horneteihin hankitut amerikkalaiset ohjukset ja täsmäpommit soveltuvat myös käytännössä sellaisenaan F-35:n käyttöön. Muiden vaihtoehtojen kohdalla aseistuksen yhteensovitus voisi teettää ylimääräisiä töitä tai jopa pakottaa uusiin materiaalihankintoihin.
F-35:n hinnaksi tulisi julkisuudessa liikkuneiden vientihintojen perusteella reilusti yli 150 miljoonaa euroa kappaleelta. Kuutisenkymmentä konetta maksaisi siis noin kymmenen miljardia euroa.
