Suomen talouden keskeiset haasteet ovat arvovaltaisen ekonomistikolmikon tuoreen muistion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje, liian alhainen työllisyysaste ja riittämätön osaamistaso ja innovaatiokyky.
Tämän linkin takaa löytyvän muistion ovat laatineet valtiovarainministeri Petteri Orpon pyynnöstä professori ja talouden nobelisti Bengt Holmström Massachusetts Institute of Technologysta, professori Sixten Korkman Aalto-yliopistosta ja toimitusjohtaja Vesa Vihriälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Ekonomistit luovuttivat muistionsa ministeri Orpolle tänään maanantaina. Se on jatkoa ekonomistien viime vuonna laatimalle muistiolle.
”Osaamistaso ja innovaatiokyky ovat ratkaisevan tärkeitä tuottavuuskehityksen sekä siten palkanmaksuvaran ja elintason kohottamismahdollisuuksien kannalta. Julkisen talouden kestävyysvaje on ajan mittaan paheneva uhka talouden kasvulle ja julkisista hyvinvointilupauksista kiinni pitämiselle. Budjettivaje riippuu meno- ja veropolitiikan lisäksi vahvasti työllisyydestä. Matala työllisyysaste onkin Suomen talouden Akilleen kantapää: työllisyysasteemme on alle 70 prosenttia, kun se muissa Pohjoismaissa on 75 prosentin tienoilla”, Holmström, Korkman ja Vihriälä summaavat.
Julkisen talouden kestävyysvajeen osalta suositellaan kiristävää mieluummin kuin keventävää finanssipolitiikkaa. Finanssipoliittiselle elvytykselle ei heidän mukaansa ole perusteita. Menonlisäyksiä tulisi välttää ja mahdolliset veroalet rahoittaa menoja leikkaamalla.
”Nyt on aika kerätä puskureita pahan päivän varalle ja alentaa rakenteellista alijäämää”, ekonomistit toteavat.
Muistion mukaan paras keino keventää kestävyysvajetta on työllisyysasteen nousu muiden Pohjoismaiden tasolle. Se vaatii kuitenkin sekä työvoiman kysynnän vahvaa kasvua vuosien ajan että työvoiman tarjonnan selvää lisääntymistä. Tässä ekonomistit puoltavat palkkamalttia ja sitä, ettei palkkarakenteiden jäykkyyden annettaisi estää heikommin tuottavan työvoiman, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien, työllistymistä.
Työvoiman tarjontaa parantavina keinoina mainitaan muun muassa ”varhaiseläkereittien houkuttelevuuden vähentäminen (ns. työttömyysputki), nuorten naisten työmarkkinaosallistumisen lisääminen (perhevapaiden uudistus), toimeentulo- ja asumistukeen liittyvien kannustinloukkujen lieventäminen sekä työttömien työhön ohjauksen tehostaminen ja uudelleen koulutus”.
Ekonomistit peräänkuuluttavat myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä ja asuntotarjonnan parantamista kasvukeskuksissa.
Talouskasvu on tuottavuuskasvua
Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä toteavat Suomen koulutustason nousun lakanneen samalla kun Suomen tuottavuuskehitys on ollut huonoa.
”Suomessa nuorten ikäluokkien osaamisen arvioidaan yleisemminkin olevan laskussa. Tämä on pulmallista, sillä työmarkkinoilla osaamisvaatimusten kasvu jatkuu. Siksi koulutustasoon liittyvät erot työllistymisessä ovat kasvussa”, he kirjoittavat.
Ekonomistit muistuttavat, että talouden kasvu on viime kädessä tuottavuuden kasvua ja osaamispohjan ja innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistaminen edellytys tuottavuuskasvun pidempiaikaiselle lisäämiselle.
”Suomesta tulisi tehdä nykyistä selvästi houkuttelevampi paikka ulkomaalaisille osaajille, mikä vaatii korkean profiilin ohjelmaa. Tätäkin tärkeämpää on kohentaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa. Nykyistä suuremmalle osalle väestöä on saatava laadukas korkeakoulutasoinen koulutus. Tämä edellyttää koulutusjärjestelmän rakenteen, toimintatapojen ja myös rahoituksen kehittämistä.”
Esimerkiksi kandidaatin tutkinnoista tulisi tehdä ekonomistien mielestä nykyistä laaja-alaisempia ja kandidaatti- ja maisteritutkinnot aidosti erotettava toisistaan niin, että maisteri- tai tohtorikoulutukseen haetaan aina erikseen. Korkeakoulut olisi puolestaan jaettava tutkimusyliopistoihin ja koulutukseen painottuviin korkeakouluihin. Edellisiä ei voisi olla kovin montaa. Jälkimmäisten määrää taas ei tarvitsisi rajoittaa. Ekonomistit kannattavat pitkällä aikavälillä siirtymistä lukukausimaksuihin.
”Kohtuulliset maksut eivät heikennä mahdollisuuksien tasa-arvoa, jos niihin liittyy hyvin suunniteltu opintolainajärjestelmä”, muistiossa todetaan.
