Verkkouutiset

Alpo Rusi: Näin Venäjän tiedustelupalvelu vaikuttaa Suomessa

Venäjän kehittynyt hybridisota on Alpo Rusin mukaan haaste Suomelle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän tiedustelupalvelulla on Suomessa viisi ydintavoitetta, sanoo pitkän linjan diplomaatti ja historiantutkija Alpo Rusi. Hän puhui maanantaina Wilfried Martens Centre for European Studiesin ja Suomen Toivo -ajatuspajan tiedusteluseminaarissa Helsingissä.

Ensisijaisena tavoitteena on Alpo Rusin mukaan Nato-keskustelun estäminen. Toiseksi pyritään tukemaan ”operatiivisten kontaktien avulla” Venäjää ymmärtävää politiikkaa ja heikentämään Venäjälle kriittisten ja Nato-myönteisten poliitikkojen asemaa.

Rusi nostaa esimerkiksi 2000-luvun alun Nato-keskustelun.

– Ei ole sattumaa, että vuonna 2003 eduskuntavaalien yhteydessä johtava Nato-keskustelun vastustaja oli Jaakko Laakso (vasemmistoliiton kansanedustaja 1991-2011). Hänet on Mitrohinin arkistojen mukaan rekrytoitu 1973 peitenimellä ”Jan”.

Rusi viittasi KGB:n arkistonhoitaja Vasili Mitrohinin (1922-2004) vuonna 1992 loikatessaan länteen tuomaan materiaaliin. Verkkouutiset paljasti arkiston saloja viime syksynä pitkässä juttusarjassa.

Kolmantena Venäjän tiedustelun tavoitteena Rusi mainitsee suomalaisen median kontrolloinnin.

– Halutaan, että Suomen tiedotusvälineet erottuisivat läntisessä kuvassa Venäjää realistisesti ja harkitusti käsittelevänä mediana.

Neljäs tavoite on Rusin mukaan Suomen taloudellisen riippuvuuden Venäjään kasvattaminen.

Viides liittyy EU:n hajottamiseen kuuluviin poliittisiin pyrkimyksiin.

Haavoittuvainen kohde

Alpo Rusin mukaan Venäjän vaikuttamisoperaatioille on tunnuksenomaista, etteivät Venäjän valtiolliset toimijat suorita niitä itse. Hybridisodan avainrooleissa ovat erilaiset välikädet.

Rusi siteeraa New Yorkin yliopiston professoria ja tiedusteluasiantuntijaa Mark Galeottia.

– Hänen mukaansa Venäjän hybridiarmeijan uusia sotilaita ovat venäläisten yhtiöiden länsimaiset avustajat, hyvin palkatut toimittajat, jotka työskentelevät Venäjän omistamissa medioissa, Venäjälle myönteiset ”asiantuntijat” ja entiset länsimaiset Venäjän lähettiläät, jotka ovat valmiita puoltamaan Venäjän ja lännen yhteistyön lisäämistä lyhytaikaisiin taloudellisiin hyötyihin perustuen ja pitkän tähtäimen strategiset näkökohdat sivuuttaen.

Rusin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on tiukentanut otettaan Venäjän naapurustosta kolmannen kautensa alettua maaliskuussa 2012.

Suomen Rusi näkee haavoittuvaisena kohteena hybridisodalle.

– Suomi on EU:n jäsen ja poliittisesti osa länttä, mutta geopoliittisesti Venäjän naapuri, Rusi sanoo.

Hän muistuttaa valittaneensa useasti siitä, että lustraatio (ilmiantajien ja ex-kommunistien ”puhdistus”) jäi Suomessa tekemättä 1990-luvun alkupuolella.

– Suomettuminen oli mielestäni Neuvostoliiton hybridioperaatio Suomen pitämiseksi sotilasetupiirissä sekä myös suomalaisten saamiseksi vähittäin neuvostomielisiksi – mikä ei ollut helppo tehtävä, hän jatkaa.

Verkostot selvittämättä

Suomettumisen selvittämisen tulisi Alpo Rusin mukaan olla osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa.

– Sen pitäisi olla erittäin keskeisessä roolissa, kun pyritään selvittämään esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja, hän toteaa.

Alpo Rusin mukaan Suomeen neuvostoaikana syntyneet tiedusteluverkostot on jätetty putsaamatta. Hän laskee Stasin lukuihin viitaten, että KGB:llä ja GRU:lla oli Helsingissä ainakin sata ”nuoremman polven operatiivista kontaktia”.

– Näistä on voinut syntyä uudet verkostot. Määrät voivat olla paljon suurempiakin, mutta pienempiä ne eivät ainakaan ole, Rusi arvioi.

Rusin mukaan Venäjä harjoittaa tänä päivänä myös perinteistä vakoilua aivan kuten kylmän sodan aikaan.

Hänen mukaansa kohdemaissa käytetään jopa toimintaohjeita salassa odottavia niin kutsuttuja ”nukkuvia agentteja” (sleeper agent).

Yksi tällaisten agenttien verkosto paljastui Alpo Rusin mukaan vuonna 2010, kun Yhdysvaltoihin loikannut Venäjän tiedustelupalvelun eversti Sergei Tretjakov paljasti kymmenen 2000-luvun alusta lähtien Yhdysvalloissa toiminutta nukkuvaa agenttia.

Alpo Rusi on eläkkeelle jäänyt ulkoasiainneuvos, kirjailija, tutkija ja diplomaatti. Hän oli suuren huomion kohteena vuodesta 2002 eteenpäin sittemmin perättömäksi osoittautuneen suojelupoliisin vakoiluepäilyn johdosta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)