Suomen ja Ruotsin syventyvä puolustusyhteistyö parantaa maiden turvallisuutta konkreettisella tavalla kriisitilanteessa tai konfliktissa, jos luodaan yhteinen päätöksentekovalmius, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Oscar Lassenius.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi tammikuun alussa Sälenin turvallisuuskonferenssissa haluavansa syventää puolustusyhteistyötä Suomen kanssa edelleen. Hultqvistin mukaan yhteistyö Suomen kanssa on tärkeä osa Ruotsin puolustuspoliittista ratkaisua vuodesta 2020 eteenpäin. Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa ei kuitenkaan ole ministerin mukaan tulossa.
Voiko yhteistyö parantaa turvallisuutta konkreettisesti tositilanteessa, jos varsinaista puolustusliittoa ei solmita?
– Siihen voi vastata, että kyllä ja ei. Kyllä-vastaus perustuu siihen, että puolustusyhteistyön syventämisen osalta pystytään järjestämään asiat niin, että meillä on yhteinen päätöksentekovalmius ja yhteiskäytössä omia joukkoja, joita myös käytetään tositilanteessa, Lassenius sanoo Verkkouutisille.
– Ei-vastaus perustuu siihen, että ei pystytä järjestämään yhteistä päätöksentekoa eikä siitä saatuja hyötyjä. Sitä ei voi ottaa irti kokonaisuudesta, kun nyt yhdessä harjoitellaan, suunnitellaan ja valmistaudutaan.
Suomi ja Ruotsi päättivät 2015 keväällä syventää yhteistyötään siten, että voitaisiin toimia yhdessä myös rauhanajan ulkopuolella.
Lasseniuksen mukaan tositilanne voi tarkoittaa alueloukkausta, pienempää sotilaallista yhteenottoa tai laajempaa kokonaisuutta.
– Kaikki kilpistyy siihen, miten nämä suunnitelmat ja niiden toimeenpano saadaan tehtyä ennen potentiaalista kriisiä ja siihen, miten hyvin Suomi ja Ruotsi pystyvät yhdessä päättämään tositilanteessa.
Lassenius korostaa, että niin sanotusta kovasta turvallisuudesta vastaa sekä Suomessa että Ruotsissa puolustusvoimat.
Hän kertoo puolustusvoimien kykenevän tuottamaan resurssien ja kykyjen puitteissa kovaa turvallisuutta. Yksi esimerkki kovasta turvallisuudesta on yhteinen laivasto-osasto.
– Erillisenä kysymyksenä on arviot siitä, paljonko ja mitä tarvitaan tai mikä korvaa jonkin puutteen.
Ruotsi uudistaa puolustuspolitiikkaansa parhaillaan ja on käynnistänyt laajan selvitystyön, joka perustuu kolmeen kokonaisuuteen: maanpuolustuksen kokonaisuuteen liittyvät asiat, kansallisen puolustuksen palauttaminen ja kansainvälinen yhteistyö.
Suomella ja Ruotsilla on jo ennestään laajaa puolustusyhteistyötä maa-, meri- ja ilmavoimien kesken erilaisissa yhteistoimintaharjoituksissa. Yhteistyön syventymisen tarkoituksena on perustaa yhteisiä joukkoja ja lisätä niiden yhteisharjoituksia.
– Nyt on tarkoitus laajentaa yhteistyötä ja sen eri muotoja.
Suomen ja Ruotsin yhteistyössä kaavaillaan muun muassa yhteisiä meri- ja ilmavoimien osastoja ja tukikohtia. Lisäksi maavoimien on tarkoitus luoda prikaatikehys eli kyky toimia prikaatin kokoisena toimijana yhdessä.
