Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Stefan Wallinin mielestä Yhdysvaltojen vallanvaihdos ei ole vähentänyt Suomen syitä liittyä Natoon.
Hänen mukaansa asia on pikemminkin päinvastoin.
– Osa Nato-vastustajista on perustellut kantaansa Yhdysvaltojen dominoivalla roolilla puolustusliitossa. Nyt uusi presidentti Donald Trump viestii USA:n osallistumisen mahdollisesta vähentymisestä, Wallin sanoi Göteborgissa perjantaina järjestetyssä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa.
– Se ei välttämättä tarkoita sitä, että syntyy uusi tyhjiö. Ennemminkin se tarkoittaa sitä, että eurooppalaiset Nato-maat saavat ja ottavat suurempaa roolia Natossa. Se tarkoittaisi myös sitä, että uusien eurooppalaisten jäsenmaiden, kuten Suomen ja Ruotsin, painoarvo Natossa olisi suurempi kuin ennen Trumpin valtaan astumista, Wallin toteaa tiedotteessaan.
Wallin toteaa myös, että vaikka ajatus suomalais-ruotsalaisesta puolustusliitosta tai valtiosopimuksesta on sympaattinen, kaatuu se ruotsalaisten vastustukseen ja siihen tosiasiaan, ettei valtioliitto ole oikea vastaus suureen kysymykseen.
– Suuri kysymys on minkälaiseen puolustusratkaisuun Suomi ja Ruotsi pyrkivät pitkällä aikavälillä. Puolustusliittoa ei tarvita, jos keskitymme nykyiseen tapaan pragmaattisesti syventämään yhteistyötä konkreettisissa kysymyksissä, kuten esimerkiksi kyberpuolustuksessa.
– Mikäli me pitkällä aikavälillä pyrimme Nato-jäsenyyteen, mitä toivon, olisi maidemme välinen valtiosopimus lähinnä väliaikainen odotushuone, symbolinen ele.
Seminaarin järjestivät Finlandssvenska föreningen ja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari. Keskusteluun osallistuivat myös Wallinin aiempi puolustusministerikollega Karin Enström sekä Ruotsin eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kenneth G. Forslund.
