Yrittäjäjärjestöt Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto vaativat, että työaikalakia uudistettaessa on laajennettava työpaikkasopimisen mahdollisuuksia. Myös luottamusvaltuutetun asema pitää turvata ja liitoihin kuulumattomia työntekijöitä ja yrityksiä pitää kohdella tasaveroisesti.
Työaikalakia uudistavan työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän määräaika päättyy kesäkuun lopussa. Yrittäjäjärjestöjen mukaan lainsäädännön uudistaminen on tarpeellinen, mutta haastava työ. Siksi työhön pitäisi varata riittävä aika.
– Työryhmän paperit ovat vielä pahasti kesken. Olisi viisautta ottaa riittävä aikalisä. Se on mahdollista, koska työryhmän työ on jatkumassa joka tapauksessa vuosilomalain uudistuksella, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen toteaa tiedotteessaan.
Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto pitävät tärkeänä, että työaikasääntelyllä vastataan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Keskeistä on lisätä joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla. Joustoa tarvitaan, jotta yritykset pystyvät vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja menestyvät nykyistä paremmin. Joustavuus myös antaa työntekijöille mahdollisuuksia sopia työajasta elämäntilanteen mukaan.
– Teknologinen murros muuttaa työelämää. Yrityksiltä taas vaaditaan ketteryyttä, jotta ne pärjäävät globaalissa kilpailussa. Siksi myös paikallista sopimista työajoista pitää lisätä, kertoo Perheyritysten liiton puheenjohtaja Heikki Kovanen.
– Samalla on lopetettava työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten rakenteellinen syrjintä ja annettava niiden käyttöön samat työehtosopimusten joustot kuin työnantajaliittoon kuuluvilla yrityksillä on, Yrittäjien Mäkynen vaatii.
Suomen Yrittäjien ja Perheyritysten liiton mielestä työntekijöiden täytyy voida itse valita edustajansa, kun työajasta neuvotellaan paikallisesti. Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän on uudistuttava.
– Sen pitää mahdollistaa työntekijöiden ja yritysten tasapuolinen kohtelu järjestäytymisestä riippumatta, Mäkynen toteaa.
Suomen noin 90 000 työnantajayrityksestä työnantajaliittoihin kuuluu noin 20 000 yritystä. Liittojen ulkopuolella on noin 70 000 yritystä, jotka työllistävät noin 400 000 henkeä. Valtaosa yrityksistä on pieniä ja järjestäytymättömiä. Luottamusmiesjärjestelmä on käytössä joissakin tuhansissa yrityksissä. Tarkka määrä ei ole tiedossa.
Jo nyt työaikalaki mahdollistaa paikallisen sopimisen osapuoleksi myös luottamusvaltuutetun, kun sovitaan säännöllisen työajan järjestelyistä. Suomen Yrittäjien ja Perheyritysten liiton mielestä tämän mallin tulisi olla käytettävissä kaikessa työaikoihin liittyvässä paikallisessa sopimisessa.
Se antaisi kaikille työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, kuka heitä sopimisessa edustaa. Järjestöt muistuttavat, että perustuslaki takaa oikeuden paitsi kuulua ammattiliittoon myös oikeuden olla kuulumatta.
– Luottamusvaltuutetun asema täytyy turvata, kun työaikalakia uudistetaan, Kovanen vaatii.
– Korkein oikeus antoi toukokuun lopulla merkittävän työoikeudellisen ennakkoratkaisun luottamusvaltuutetun ja luottamusmiehen asemasta. Tämä ratkaisu tukee luottamusvaltuutetun asemaa, kun työaikasääntelyä uudistetaan. KKO:n päätös oli selkeä viesti sen puolesta, ettei luottamusmiespakkoa voi tuoda lainsäädäntöön, Mäkynen kertoo.
