Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato puhuttaa maailmaa ja suomalaisia. Kävimme läpi eräitä yleisiä Nato-väitteitä ja etsimme niihin vastauksia.
Lähteinä toimivat asiantuntijahaastattelut, Naton verkkosivut, puolustusministeriön verkkosivut ja Uusi Nato? 20 kysymystä ja vastausta -kirja.
1. väite
Natossa kenraalit päättävät sotilasoperaatioiden käynnistämisestä.
Fakta: Nato on hallitustenvälinen organisaatio, jossa asioista sovitaan Naton neuvostossa konsensusperiaatteella siviilien kesken. Päätökset edellyttävät jokaisen jäsenmaan hyväksyntää, ja ne tehdään jäsenmaiden hallitusten poliittisessa ohjauksessa. Sotilaat vastaavat tehtyjen päätösten toimeenpanosta.
Monet suurimmista Natoa koskevista väärinkäsityksistä johtuvat juuri siitä, ettei ymmärretä, miten puolustusliiton päätöksenteko todellisuudessa toimii.
2. väite
Nato-optio tarkoittaa, että jos Suomi hakisi puolustusliiton jäsenyyttä, jäsenyys tulisi voimaan automaattisesti.
Fakta: Jos esimerkiksi Suomi ja Ruotsi yhdessä päättäisivät hakea Naton jäsenyyttä, niiden hallitusten tulisi ensin ilmaista Natolle kiinnostuksensa. Sen jälkeen Nato jossain vaiheessa kutsuisi maat neuvottelemaan jäsenyydestä. Neuvotteluvaihe voisi edetä nopeasti, koska molemmat maat täyttävät pitkälti puolustusliiton jäsenyysehdot. Maat osallistuisivat valmennusohjelmaan (Membership Action Plan) ja kehittäisivät yhteistoimintakykyään edelleen.
Kun jäsenyyssopimus olisi solmittu, se astuisi voimaan tultuaan ratifioiduksi kaikkien jäsenmaiden parlamenteissa. Ratifiointiprosessi kestäisi arviolta noin vuoden.
3. väite
Nato ei ole antanut sotilaallista apua Ukrainalle käynnissä olevan kriisin aikana. Tämä osoittaa, että Natoon ei voi hädän tullen luottaa.
Fakta: Ukraina ei ole Naton jäsen, vaan kumppanuusmaa, kuten Suomi. Nato ei ole missään vaiheessa luvannut sotilaallista apua Ukrainalle.
4. väite
Se, että Suomi osallistuu Naton rauhankumppanuusohjelmaan, riittää takaamaan Nato-maiden aseellisen avun, jos meitä uhattaisiin sotilaallisesti.
Fakta: Nato on useaan otteeseen selväsanaisesti ilmoittanut, että turvatakuut koskevat vain puolustusliiton jäsenmaita.
5. väite
Vaikka Suomi olisi Naton jäsen, sodan uhatessa jäisimme kuitenkin yksin.
Fakta: Naton perussopimuksen artikla 5, joka koskee keskinäisiä turvatakuita, on koko puolustusliiton ydin, ja jäsenmaat ovat hyvin vahvasti myös käytännössä sitoutuneet siihen. Asiantuntijat pitävät erittäin epätodennäköisenä, että sitä ei noudatettaisi. On myös hyvä muistaa, että turvatakuut muodostavat pelotteen, jolla on olennainen ennaltaehkäisevä vaikutus.
6. väite
Naton jäsenenä Suomi joutuisi luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustamisesta.
Fakta: Nato ei ole millään tavoin kannustanut jäsenmaitaan luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta eikä varsinkaan koko alueidensa puolustamisesta. Jokaisen jäsenmaan tulee tarvittaessa osoittaa Naton käyttöön maan kokoon nähden riittävä joukko. Se, kuinka joukko muodostetaan, on täysin kansallisessa harkinnassa.
7. väite
Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen nostamaan puolustusmenojaan huomattavasti nykyisestä. Puolustusbudjetin minimitaso kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta on jäsenyyden ehdoton edellytys.
Fakta: Puolustusbudjetti on kunkin jäsenmaan kansallisessa päätäntävallassa. Kahden prosentin bkt-taso on Naton suositus, jonka vain muutama jäsenmaa tällä hetkellä täyttää. Materiaalihankintojen budjettiosuutta koskevan suosituksen Suomi muuten täyttää nytkin.
8. väite
Suomen olisi maksettava Natolle jäsenmaksuna satoja miljoonia euroja vuodessa.
Fakta: Nato-jäsenyyden suora vuosittainen kuluvaikutus olisi noin 40 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 22 miljoonaa kohdistuisi Suomen osuutena Naton budjetteihin. Loput noin 20 miljoonaa euroa olisivat Naton rakenteisiin lähetettävien suomalaisten arviolta 75–100 sotilaan henkilöstökuluja.
9. väite
Nato-jäsenenä Suomen olisi lähetettävä varusmiehiä kansainvälisiin operaatioihin.
Fakta: Suomi päättäisi itsenäisesti, millaisin joukoin se kuhunkin operaatioon osallistuu aivan samaan tapaan kuin kansainvälisessä kriisinhallinnassa nytkin.
10. väite
Suomen ja Venäjän välillä on voimassa valtiosopimus, jonka mukaan Suomi on sitoutunut olemaan hakematta Nato-jäsenyyttä.
Fakta: Mitään sellaista valtiosopimusta ei tosiasiassa ole olemassa. Väite on tuulesta temmattu.
Teksti: HEIKKI HAKALA
