Korvasiko Suomi BUK-järjestelmän puolta huonommilla ohjuksilla Naton takia?

Everstiluutnantti evp. Tuomo Hirvonen pohtii Turun Sanomien mielipidekirjoituksessaan, luopuiko Suomi BUK-ohjusjärjestelmästä väärin perustein.

Suomi korvasi venäläisvalmisteisen BUK-ohjusjärjestelmän norjalaisen Kongsbergin ja amerikkalaisen Raytheonin valmistamalla Nasams 2:lla vuonna 2009.

Nasams 2 käyttää samoja AMRAAM-ohjuksia kuin Hornet-hävittäjätkin. Kaupan hinnaksi tuli lopulta yli 350 miljoonaa euroa.

”Evp-piireissä kyseltiin tuoreeltaan pyydettiinkö Venäjältä edes tarjousta BUK M1:n kehittyneemmästä versiosta. Ehkä pyydettiin, ehkä ei, oli virkakoneiston vastaus. Sittemmin on kuulunut huhuja, että meillä käytössä olevan BUK-järjestelmän ajanmukaistaminen olisi maksanut korkeintaan 175 miljoonaa euroa eli puolet Nasamsin hinnasta”, everstiluutnantti evp. Tuomo Hirvonen kirjoittaa.

Hirvonen pohtii, vaikuttiko hallitusohjelmaan kirjattu ”kuvitteellinen Nato-optio” siten, ettei BUK-vaihtoehtoa edes mietitty ja päädyttiin heikkotasoisempaan Nasamsiin.

Hirvosen mielestä Ukrainan lentoturma on järkyttävä rikos, joka toimii kuitenkin myös todisteena BUK-järjestelmän ohjusten ylivoimasta. Nasams ei olisi pystynyt vastaavaan, koska sen teoreettinen lakikorkeus on kymmenen kilometriä, joka oli myös turmakoneen lentokorkeus. Tähänkään korkeuteen Nasams ei Hirvosen mukaan ole tiettävästi koskaan päässyt koeammunnoissa.

”BUK yltää todistetusti kahdenkymmenen kilometrin korkeuteen ja osuu kuulemma 100 prosenttisesti kohteeseensa.”

Nasamsin hankinnan yhteydessä lupailtiin, että järjestelmä nostaa Helsingin ilmapuolustuksen ennen näkemättömälle tasolle.

”Kysyä sopii, miten pääkaupunkiseudun ilmapuolustus nousisi uudelle tasolle, kun sen suojana ollut ohjusjärjestelmä korvataan 50 prosenttia tehottomammalla”, Hirvonen kirjoittaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt