Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen muistuttaa blogissaan, että suomalainen yhteiskunta kaipaa kipeästi työllisyyteen vaikuttavia rakenteellisia uudistuksia.
– Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, ovatko hallituksen tavoittelemat päätökset työllisyystoimista lykkääntymässä syksyn budjettiriihestä vuoden loppuun vai ei. Työllisyyden kannalta ei ole juuri eroa sillä, onko päätökset tehty kuluvan vuoden syys- vai joulukuussa. Sillä taas on monen ihmisen ja kansantalouden kannalta väliä, että työllisyyttä parantavia rakenteellisia uudistuksia olisi pitänyt tehdä jo useita vuosia sitten, hän kirjoittaa.
Kuismanen kysyy, miksi hallitukset poliittisesta koostumuksesta riippumatta ovat olleet aikaansaamattomia työllisyystoimissa. Selityksenä on hänen mukaansa demokrativaje.
– Työelämäkysymyksissä parlamentaarinen päätöksenteko ei toimi, sillä korporatiivisella järjestelmällä on käytännössä veto-oikeus, hän toteaa.
Koska Suomen korporatiivisessa järjestelmässä on yleensä kaksi vastakkaista näkökulmaa, lopputuloksena on Kuismasen mukaan laiha kompromissi, jossa mikään ei käytännössä muutu.
– Jos järjestelmä löytää yhteisen tulokulman, silloin optimoidaan järjestelmään kuuluvien etuja jättäen muut ulkopuolella. Keskustelu työttömyysturvasta on tästä oiva esimerkki.
Toinen tie lykätä uudistuksia on Kuismasen mukaan ollut yhteiskunnan ”julkissektoristaminen”. Julkiset menot ovat voimakkaasti kasvaneet, ja ne on rahoitettu verottamalla ja lainanotolla. Kuismanen kuitenkin muistuttaa, että loputtomasti ei uudistuksia pystytä lykkäämään muiden rahoilla.
Kuismasen mukaan sosiaaliturvan uudistaminen työntekoa kannustavampaan suuntaan on työllisyysasteen nostamisen kannalta avainasemassa.
– Kannustaminen ei aina tarkoita heikentämistä. Jos sosiaaliturvan uudistamisen ehdoksi laitetaan se, että kenenkään taloudellinen asema ei missään vaiheessa saa uudistuksen jälkeen heiketä verrattuna nykyjärjestelmään, ollaan mahdottoman edessä, hän varoittaa.
